Kesällä tapahtui se, mitä jokainen käsityöläinen varmasti pelkää: kaaduin portaissa ja satutin käteni niin pahasti, että vasen kyynärpää jouduttiin leikkaamaan. Yksi pieni hetki, kun ajatukset harhailevat muualle, ja yhtäkkiä makaan selälläni maassa. Onneksi kyseessä oli vasen käsi – ei oikea, ranne tai sormet, joiden toimivuus käsitöissä on aivan keskeistä. Olen myös kiitollinen siitä, etten kaatuessani lyönyt päätäni tai selkääni. Silti murtuma muutti kesäloman ja syksyn suunnitelmat täysin.
Moneen viikkoon en voinut neuloa tai ommella, ja monet arkiset asiat olivat hankalia yhdellä kädellä tehtynä. Käsi leikattiin heinäkuun lopulla, ja se sai toipua kantositeessä. Vaikka luutuminen sujui hyvin, kyynärpää jäykistyi yllättävän nopeasti. Valitettavasti en saanut riittäviä ohjeita leikkauksen jälkeen, joten en ymmärtänyt liikutella kättä tarpeeksi. Jälkitarkastuksen jälkeen alkoi tiivis kuntoutus, joka jatkuu edelleen – mahdollisesti vielä viikkoja tai kuukausia. Onneksi arki ja ompelu sujuvat jo melko hyvin, ja pääsen palaamaan töihin kolme kuukautta tapaturman jälkeen.
Yrittäjänä sairasloma herätti monia ajatuksia. Miten se vaikuttaa Ketjutikin asiakkaisiin ja omaan toimeentuloon? Onneksi minulla on yrittäjän tapaturmavakuutus, joka toi hieman helpotusta. Silti harmitti joka kerta, kun jouduin sanomaan asiakkaalle, etten voi nyt auttaa.
Loukkaantuminen sai miettimään elämää uudesta näkökulmasta. Kuinka moni asia onkaan itsestäänselvyys, kun kaikki toimii normaalisti? Jo sukkien pukeminen tai paidan pään yli vetäminen yhdellä kädellä on yllättävän vaikeaa. Mutta kaikkeen tottuu, ja tarvittaessa keksii uusia toimintatapoja – varsinkin jos tilanne jatkuu pidempään. Ja onneksi läheiset auttavat tarvittaessa. Ja käsihän kuntoutunee ennalleen, joten siinä mielessä tämä kaikki on vain väliaikaista -onneksi. Kuntoutumisen myötä iloitsen pienistä asioista: kun jäykistynyt käsi taipui vähän enemmän ja pystyin pesemään hiukset kahdella kädellä.
Se, etten voinut tehdä käsitöitä harmitti erityisesti. Olen tottunut tekemään käsilläni kaikenlaista, ja harvoin maltan vain olla – saati katsoa televisiota ilman käsityötä. Vahinkoja sattuu, eikä niille voi mitään. Sairasloman aikana yritin keskittyä siihen, mitä pystyin tekemään – ja opetella myös olemaan tekemättä koko ajan jotain.
Mietin monta kertaa, mikä tämän tapaturman tarkoitus oli. Uskon, että kaikella on jokin merkitys, vaikka se ei heti selviäisikään. Taustalla oli raskas kevät äitini poismenon vuoksi, ja olin varannut itselleni kuuden viikon kesäloman viettääkseni aikaa isän ja perheen kanssa mökillä. Ehkä se ei ollut riittävä – lopulta lomaa kertyi 13 viikkoa. Tulihan siinä levättyä, vaikka olisin mielelläni nauttinut lämpimästä kesästä hieman toisin.
Neuleterapiaa
Kun en voinut tehdä tavallisia käsitöitä, kokeilin sormineulontaa. Tyttäreni oli aloittanut peiton neulomisen, mutta innostus oli hiipunut. Päätin kokeilla, onnistuisiko sormineulonta yhdellä kädellä – ja onnistuihan se! Oli terapeuttista saada edes vähän liikettä sormiin, ja lopulta tytön torkkupeitto valmistui. Tässä videossa näet, miten neulominen sujui.
Lanka: Alize Puffy
Kesä ja alkusyksy kuluivat sairaslomalla, mutta nyt syys-lokakuun vaihteessa pääsen taas töiden pariin. Olen yrittäjänä kokenut vastaavan tilanteen ennekin: pitkän sairasloman jälkeen työt jatkuvat ja toivottavasti asiakkaat taas löytävät luokseni. Toivon, että loppuvuosi tuo mukanaan parempia päiviä ja elämä jatkuu ilman suurempia murheita.
Kropan arpikokoelma kasvoi taas yhdellä.
