Blogi

Rikkinäisen vaatteen paikkaus, vuorin korjaus

Takissa repeämä etulistan vieressä

Kun lempi takki hajoaa käytössä, jää kiinni oven kahvaan ja repeää, se varmasti harmittaa. Kuluma tai reikä housun haarassa tuntuu epämiellyttävältä ja näyttääkin epäsiistiltä. Haavereita sattuu monen laisia, isompia tai pienempi reikiä syntyy ja monet varmasti ensin ajattelevat, että nyt tämä vaate on pilalla, pois heitettävä. Onneksi aina ei tarvitse luopua lempi vaatteestaan. Ainakin se kannattaa ensin näyttää ompelijalle, olisiko jotain tehtävissä. Eihän repeämää pois saa, mutta josko sen voisi jollain tavalla korjata ja siten antaa vaatteelle vielä uusi elämä.

Korjaustapoja on monia, kuten myös haavereita, joten yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaan korjaustapa on mietittävä erikseen aina kyseisen vaatteen kohdalta. Mikä juuri tämän vaatteen käyttötarve on, missä sitä käytetään mahdollisen korjauksen jälkeen? Onhan selvä, ettei rikki mennyt vaate enää ole kuten uutena, mutta usein siitä saadaan vielä sopivaan käyttöön kelpaava. Korjaus voidaan tehdä mm. käyttämällä erilaisia päälle laitettavia paikkoja. Paikkana voidaan käyttää tarkoituksella erottuvia koristepaikkoja tai vaikka heijastinkangasta, siellä missä sen käyttö on luontevaa.  Usein erilaisten tukikankaiden käyttö varsinaisen päälikankaan alla ja tikkaus päältä korjaa ongelman. Varsinkin lasten ulkovaatteissa käytetään paljon valmiita liimattavia paikkoja, joita voi hyödyntää monessa paikassa. Joskus pienellä sisäänotolla, saumalla tai lyhennyksellä voidaan myös korjata ongelmat huomaamattomasti.

Takin helma kulunut rikki

Valitettavan usein jakun tai takin vuorikankaat ovat hauraita ja kovassa kulutuksessa kuluvat ja mennevät rikki. Esimerkiksi miesten takin povitaskut joutuvat kovalle kulutukselle, kun kännykkää tai kalenteria kuljetetaan taskuissa. Myös naisten olkalaukku aina samalla puolella kannettuna saattaa aiheuttaa niin paljon hankausta, että vuorikangasta kuluu puhki. Oli syy mikä tahansa, voi myös takin vuorin korjata. Jos vuorikangas on kovin kulunut, on sen kokonaan vaihtaminen ehkä järkevin vaihtoehto. Silloin on hyvä käydä läpi koko vaate, tarkistaen onko päälikangas vielä niin hyvässä kunnossa, että vuorin vaihtaminen on kustannuksiltaan järkevää. Vuorin vaihtaminen tehdään tuntityönä ja aikaa takin tai jakun vuorittamiseen menee 2,5-4 tuntia. Työaikaan tietysti vaikuttavat vaatteen yksityiskohdat: halkiot, sisätaskut yms. Vaikka vanha vuori olisi kuinka repaleinen sitä ei kannata repiä itse irti. Vanhasta vuorista ompelija saa kaavan uuteen vuoriin.

Aina vuorin kulumat eivät ole niin pahoja, että vuorin kokonaan vaihtaminen on tarpeen. Silloin voidaan vaihtaa vain osia vuorista tai paikata sitä muulla tavalla. Joskus vaatteen vuori on vain yksinkertaisesti liian pieni päälikankaaseen nähden ja sen takia hajoaa saumoista. Jos kangas on muuten vielä kunnossa, voi saumojen kohdalle tehdä kiilalla lisätilaa ja samalla korjata mahdollisesti revenneet kohdat

Tässä miesten puvun takissa oli povitasku mennyt rikki. Korjasin sitä osittain koneompeleilla ja laittamalla uutta vuorikangasta rikkinäisten osien päälle.

Povitaskun korjaus ennen ja nyt

 

Tässä vuori oli kulunut puhki kahdesta kohtaa, joten vaihdoin rikkinäisten kohtien tilalle uudet palat vuorikankaasta. Näin korjaten vaate on vielä hyvin käyttökuntoinen ja kustannuksetkin jäivät kohtuulisiksi verrattuna koko vuorin vaihtamiseen ja povitaskujen uusimiseen.

Vuorin paikkaus ennen ja nyt

 

Housut joutuvat myös koville, varsinkin haarasta. Kun kuluma tai reikä ei ole vielä kovin suuri, voidaan se korjata varsin huomaamattomasti. Tässä paikkauksessa on hyödynnetty housujen lyhennyksestä saatua kangasta tukikankaana nurjalla puolella, joka on tikattu oikealta puolelta.

Huosun paikkaus ennen ja nyt

Samalla tavalla esimerkiksi farkkuja voidaan paikata. Samlla voidaan hyödyntäen muita vanhoja farkkuja. Tiheästi tikkaamalla farkkukankaan kuteen suunaisesti paikkauksesta tulee siisti ja toisinaan aika huomaamaton.

Tämän revenneen takin korjasin pienellä sisäänotolla ja uudella saumalla alkuperäisen tikkauksen kohdalta. Näin korjauksesta tuli hyvin huomaamaton. Takin omistaja tuli hyvin onnelliseksi lempitakkinsa uudesta elämästä.

Repeämä takin edessä
Pieni sisäänotto on huomaamaton, kun se tikataan vanhan tikkauksen mukaisesti.

 

http://www.ketjutikki.fi/hinnasto/

http://www.ketjutikki.fi/blogi/miten-korjaus-ja-muutostyon-hinta-muodostuu/

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pöytä on katettu -kangasruuat

Kun tyttäreni syntyi reilu kolme vuotta sitten, haaveilin kodista jossa lapsen lelut ovat kestäviä, puusta ja kankaasta valmistettuja -ei niinkään muovisia ja kolhoja. Suunnittelin, kuinka ompelen hänelle pehmoeläimiä, käsinukkeja ja rooli vaatteita, nukkeja ja nukenvaatteita sekä erilaisia leikkitavaroita kotileikkeihin. Mutta kuten arvata saattaa, ihan näin ei käytännössä ole mennyt. Kyllä meiltä löytyy niitä muovisia leluja, mutta onneksi myös jotain itsetehtyä.

Pöytä on katettu

Kotileikit ovat monen lapsen suosikkeja -niin myös meidän tytön. Niinpä olen niiden muovisten astioiden ja ruokien lisäksi ommellut erilaisia ruokia askarteluhuovasta. On hedelmiä, vihanneksia, marjoja, leipiä yms. Kangasruokien ideointi ja tekeminen on välillä vienyt täysin mukanaan. Uusia ideoita syntyy koko ajan, onhan ruokakauppa täynnä malleja, mitä voisi myös kangasruokina toteuttaa. Uusien artikkeleiden kehittely, kokeilu ja työssä onnistuminen on palkitsevaa. Miten ompeleet tulee tehdä, jotta kangasruuat tunnistaa oikeaksi? Millä väreillä ja sävyillä tuotteeseen saa tarvittavat elementit. Miten yksinkertaistaa mallia jotta se voi toteuttaa, mutta myös lapsikin tunnistettava tuote? Kuinka kahdesta eri sävyisestä palasta vihreää huopaa syntyy kurkkuviipale tai punaisista tomaattiviipale. Keitetyn kananmunan viipale tehdään kaksinkertaisena, luonnollisesti valkoisella ja keltaisella. Erivärisiä ja sävyisiä huopia on tullut hankittua laatikollinen, vaikka yhteen tuotteeseen menee aika pieni palanen. Myös huovan paksuus vaikuttaa haluttuun lopputukokseen. Paksusta huovasta, jota juuri ja juuri saksilla jaksoi leikata, tein paprikasuikaleita pizzaan ja leivän päälle. Samalla idealla syntyi myös sipulirenkaat.

Kangasruokien tekeminen on ollut minulle iltaharrastus. Kun päivän työt on tehnyt ja aika laittaa koneet kiinni, on tv:n ääressä istuen kiva vielä jotain puuhata. Vaikka sitten ommella tomaatin ja kurkun siivuja, tai kasata ruisleipäivän kappaleita yhteen. Pehmeä ja paksu ruisleipä syntyy, kun kahden huopapalan väliin laitetaan paksua vanua. Ja levite leivänpäälle tehdään huovutusvillasta huovutusneulan avulla. Vaaleaa paahtoleipään tarvitaan kahta eri sävyistä ruskeaa, jotta leivän kuori erottuu. Näin syntyi erilaisia voileipäkattauksia: ruisleipä tomaatilla ja kurkulla, väliin juustoviipale tai salaatinlehti. Tai paahtoleipä juustolla ja kananmunalla. Tai lapseni tapaan: paahtoleivän päälle tomaatit, kurkut, juusto, salaatti, muna ja toinen leipä päälle -hampurilaiseksi… Tästä sitten lähti taas uudet suunnitelmat äidin päässä ruksuttamaan: pitäisi tehdä hampurilainenkin..

Erilaisia voileipiä

Erilaisten marjojen tekeminen kiinnostaa myös. Perheemme mieleiset marjat piti tietysti tehdä: mansikka, mustikka, mutta entä miten syntyy vadelma? Ja kun pihan marjapensaat alkoivat tuottaa satoa, halusin tietysti kokeilla, miten punainen viinimarja muodostuu huopakankaasta. Muutaman kokeilun jälkeen löytyi oikeat koot ja muodot kullekin marjalle. Kauppareissun jälkeen taas tuli uusia ideoita: viinirypäleet, herneenpalot, vesimelooni… Tuotevalikoima vaan laajenee, ainakin suunnitelmissa.

Mansikat, mustikat, vadelmat, punaiset viinimarjat

Lapseni söi taannoin usein riisipiirakoita, joten toki niitäkin piti tehdä leikkeihin. Muutaman kokeilun jälkeen löytyi sopivat materiaalit ja työtavat toteuttaa kauniisti paistunut riisipiirakka, ja tietysti päälle pari viipaletta keitettyjä kananmunia.

Riisipiirakka ja keitetyt kananmunat

Ja jotta isällekin löytyy leikeissä jotain mieleistä tarjottavaa, tein pizzapaloja. Suunnittelin pyöreän pizzan kuuteen osaan leikattuna. Näin paloista tuli sopivan kokoisia leikkeihin. Pizzapala on kaunis yksittäin, mutta tehdessä halusin haastaa itseni ja tein paloista yhteensopivat kuvioinnin avulla. Jokainen pala on siis erikseen tehty, mutta mietitty miten tomaatti tai herkkusieniviipale jatkuu seuraavassa palassa.

Pala pizzaa…
..vai kokonainen

Joitakin hedelmiä ja vihanneksia kuten banaanin, porkkanan, omenalohkoja, appelsiinin puolikkaita olen tehnyt myös koneella ommelleen. Mutta jotenkin nämä kokonaan käsin ommellut kangasruuat ovat vieneet mukanaan. Ja uusia ideoita on pää täynnä, kun vain ehtisi ideoita toteuttaa.

Näiden kangasruokien tekeminen vie tietysti aikaa, mutta vie myös tekijänsä mukanaan. Esimerkkinä sanottakoon, että yhden kurkkuviipaleen ompelemiseen menee noin vartti ja tomaattiin puolisen tuntia. Toki kappaleet leikkaan sarjana, mutta vie sekin oman aikansa. Mutta kun katselee lapsen leikkijä, kuinka hän rakentaa omia leipiä tarjottavaski, ei oman työn määrää enää nin ajattele. Lopputulos on juuri sitä, mistä lapsen syntyessä haaveilin: kauniita yksilöllisiä leluja.

Kun näitä kangasruokia on syntynyt yli oman tarpeen, voin jakaa iloa muillekin. Eikä nämä ole vain lastenleikkeihin, vaan sopivat yhtä hyvin somisteeksi vaikka ruokapöydälle. Alle kolmevuotiaiden lasten leikkeihin näitä ei suositella tukehtumisvaaran takia. Hoito-ohjeena käsinpesu tarvittaessa. Käytetyt materiaalit ovat askarteluhuopa (polyesteria tai akryyliä), huovutusvilla ja täytevanu. Ompelulankana muliinilanka, jonka värivalikoima on aivan mahtava.

Nämä ihanat kangasruuat: leivät, riisipiirakat, pizzat ja marjatuokkoset löydät nyt Ketjutikin verkkokaupasta.

Verkkokauppaan tästä!

 

Käskassi -apua käsitöihin

Kun käsityöt vievät mukanaan, ei työtä tahtoisi jättää käsistään ollenkaan. Himoneulojat ja virkkaajat kuljettavat käsityötä mukanaan joka paikassa ja ottavat työn esille sopivan tilanteen tullen. Bussissa, junassa tai niitä odotellessa on hyvää aikaa neuloa tai virkata ainakin muutama kerros. Aina ei löydy edes kunnon istumapaikkaa, kun jo tekisi mieli kaivaa käsityö esille. .

Unohda puikkojen repimät muovipussit tai kassipohjalla likaantuvat käsityöt. Nyt käsitöiden kuljetukseen löytyy  kätevä apu Ketjutikistä: Käskassi.

Vaalena vihreä -havu -käskassi

Käskassin avulla voit neuloa esim. sukkaa tai virkata pientä työtä vaikka kävellessäsi, työ kulkee vaivatta mukana käsivarrella. Käskassissa lankakerä pysyy siistinä ja muutkin tarvikkeet käden ulottuvilla. Käskassin ansiosta lankakerää ei tarvitse enää laskea penkille viereesi tai pitää sylissä. Ja kun on aika lopettaa työ, mahtuu pienehkö käsityö käskassiin odottamaa seuraavaa hetkeä. Neuloessa lankakerä kannattaa aloittaa sisältä, jolloin lankakerä pysyy paikallaan.

Käskasssi on kätevä apuri myös ihan kotona neuloessa. Lankakerä pysyy paikallaan, eikä pyöri lattialla. Ja kissataloudet huomio: Käskassin avulla lankakerä pysyy helpommin kissantassun ulottumattomissa.

Oman käyttökokemuksen perusteella tämä on ollut kätevä apu myös seuratessa lasten leikkejä. Neuletyö kulkee mukana, vaikka välillä pitäisi lähteä lasten perään. Tai kun keittiön hellalla kiehuu kattila, jota pitää välillä käydä sekoittamassa. – enää ei tarvitse laittaa käsityötä pois käsistä.

Käskassi on mitoitettu niin, että siihen mahtuu sukkapuikot ja jopa 150g paksu sukkalankakerä. Käskassi on kevyt ja taipuisa puuvillakankaasta ommeltu. Käskassin mitat: 24 cm leveä, 24 cm korkea ja pohjan 8 cm. Käskasseja on saatavilla useista väriestä ja valikoima laajenee syksyn aikana. Käskassin värivaihtoehdot ja reunanauhojen väri- ja kuosivaihtoehdot vaihtelevat. Käskassi on mahdollista toteuttaa myös asiakkaan omasta tai toivomasta kankaasta.

Valmiin Käskassin hinta on 26,50 €/kpl (+postitus 3,5€)

Saatavilla Ketjutikin Kaupasta
https://www.ketjutikki.fi/verkkokauppa/

tai ottamalla yhteyttä suoraan katri@ketjutikki.fi

Käskassi -jokaisen himoneulojan ja käsityöihmisen apuri!

päivitetty 24.1.2018

 

 

 

 

Tallenna

Tallenna

Kesän juhlapukuja

Kesä on juhlien aikaa. Keväällä, heti yritykseni alkutaipaleella sain ilokseni muokata muutamia juhlavaatteita. Tässä muutama esimerkki korjaustöistä.

Hehkuvan punainen iltapuku vaati pientä yläosan kaventamista ja helman lyhentämistä. Yläosan paljettikirjailu ei ole este kaventamiselle, kirjailut täytyy vain uudelleen kiinnittää muutoksen jälkeen. Helmasta leikatusta kankaasta tein asiakkaan toivomat uudet olkaimet.

 

Tämä tyylikäs hääpuku vaati hiukan yläosan levennystä, mutta onneksi sivusaumoissa oli reilut saumanvarat, mistä päästää vähän tilaa. Pienen korjauksen jälkeen puku oli kuin valettu käyttäjälleen.

  

 

Tämä pitsiunelma oli kesämorsiamen nettilöytö. Yllätys tosin oli suuri, kun puku olikin varsin paljasta – vuorittomana. Tässä vaiheessa Ketjutikki astui mukaan. Puku koki todellisen muodonmuutoksen. Purin pitsipuvun kappaleiksi ja kokosin sen uudelleen trikoisen vuorikankaan kanssa. Samalla pukua kavennettiin, lyhennettiin ja taakse lisättiin vetoketju. Vain hihat jäivät ennalleen – toki nekin uudelleen kiinnitettyinä.

Pitsipuku vuoritettuna
Nettilöytö: pitsipuku ilman vuoria
Vuorin leikattiin pirsikankaan avulla

Läpikuultavasta pitsipuvusta tuli lopulta erittäin tyylikäs aikuisen naisen juhlapuku. Pitsin kaunis reua pääsee hyvin esille vuorin ansiosta. Viskoositrikoo vuorikankaana tekee puvusta hyvin laskeutuvan miellyttävän tuntuisen päällä.

Kiitos ja Onnittelut vielä kaikille kesän ihanille morsiamille!

 

Erilaisia laukkuja ja kangaskasseja

Vuosien varrella on tullut tehtyä erinäinen määrä kasseja, laukkuja ja pussukoita moniin eri käyttötarkoituksiin. Eri materiaaleista ja eri työtavoin olen tehnyt olkalaukkuja, reppuja ja kasseja, meikkipusseja, kynäkoteloita ja ompelutarvikelaukkuja yms. aina tarpeen mukaan.  On erilaisista kankaista ommeltuja, erilaisin tekniikoin toteutettuja laukkuja, ristipistoin koristeltuja ja virkattuja, neulottuja kasseja ja pussukoita.  Kassien ja säilytyslaukkujen viehätys on erilaisten taskujen ja säilytysideoiden suunnittelu ja toteutus. Järjestelmällisenä ihmisenä minua viehättää ajatus tavaroiden omista paikoista ja järjestyksestä. Työtunteja näihin luonnollisesti kuluu toisinaan runsaasti, kun yksittäiskappaleita käsityönä tehdään.

Aikoinaan vaatetusalan opintojen pääsykoetyönä tein laukkusarjan. Tehtäväantona oli ”suunnitella ja toteuttaa mieleinen tuote”.  Silloin syntyi pärekoripunonnalla koristeltu olkalaukku, jossa oli tietysti erilaisia taskuja sisäpuolella, paikat mm. vesipullolle, sateenvarjolle, avaimille ja lompakolle. Kännykkää minulla ei vielä vuonna 1995 ollut, mutta onneksi lukuisista taskuista löytyi myöhemmin sillekin oma paikka. Käytin laukkua opiskeluvuodet ja pitkään vielä sen jälkeenkin. Samaan sarjaan kuului myös varakassi ja kynäkotelo ja lompakko. Osa laukuista ovat jo parhaat päivänsä nähneet, mutta toiset kulkevat mukana uskollisina vuodesta toiseen.

Viimeisin laukkuprojekti oli uuden läppärin laukku. Halusin persoonallisen olkalaukun pääasiassa koneen säilytyspaikaksi ja satunnaista kuljettamista varten. Laukun, missä on paikat virtajohdolle ja hiirelle sekä papereille ja muistitikulle. Ja kun omaan käyttöön valmistin, etsin kaikki materiaalit varastoistani. Päällinen on vettähylkivää verhoilukangasta, välissä paksu vanulevy pehmusteena ja vuori puuvillaa. Sisällä on vetoketjutasku pienille tavaroille (esim. muistitikulle), mutta mahtuu sinne kännykkäkin. Toisella puolella on isompi tasku A4 – kokoisille papereille. Ulkoinen DVD -asema sai oman erillisen pussin minkä voin tarvittaessa sujauttaa läppärin viereen. Laukun päälle tein omat taskut lisälaitteille, niin ikään pehmustettuna.  Koska kassi on malliltaan avonainen ja ainoana kiinnityksenä yksi neppari, tein kassin päälle ohuen läpän, jottei sade kastele konetta. Käytännössä kassi on koneen säilytyspaikka ja harvemmin kannan sitä mukanani. Aikaa kassin tekemiseen meni nelisen tuntia, työn edetessä suunnittelin yksityiskohtia. Materiaalikulut tällä kertaa olivat varsin huokeat, sillä mitään en joutunut erikseen ostamaan. Lopputulokseen olen tyytyväinen.

Vuosien varrella on oppinut käyttämään lähes ainoastaan kankaisia kauppa- ja varakasseja muovipussien sijaan. Erikokoisia ja näköisiä varakasseja löytyykin kotoa hyvä valikoima. Ja Laukussani on aina varalta muutama kassinyytti kaupassakäyntiä tai muuta tavaroiden kuljetusta varten.

Ketjutikissä on nyt myynnissä ihania kangaskasseja hintaan 32 €/kpl. Kassien materiaali on puuvillaa ja niissä on sisällä vetoketjullinen tasku, mihin mahtuu kännykkä tai lompakko. Kassi on kevyt ja taipuisa, joten sen voi myös rullata varakassiksi käsilaukkuun mukaan.

Kangaskassit Ketjutikin Kaupasta:https://www.ketjutikki.fi/tuote-osasto/kangaskassit/

Kangaskassi – Musta kukka

Lasten housujen Jalkalenkit

Lasten housujen jalkalenkit pitävät lahkeet alhaalla. Pelkät kuminauhalenkit eivät kestä kulutusta, vaan tuntuvat hajoavan jopa muutaman käyttökerran jälkeen. Ketjutikki valmistaa ja myy kulutusta paremmin kestäviä jalkalenkkejä hintaa 8 € pari (+postimaksu *). Jalkalenkissä kengän alle oleva osuus on kestävämpää PP-nauhaa ja päissä joustavaa reikäkuminauhaa. Jalkalenkit kestävät 40 asteen varovaisen konepesun.

Ja jos housuista puuttuvat napit, voit tuoda tuotteen Ketjutikkiin, niin laitetaan napit ja lenkit kerralla kuntoon.

Tiedustelut sähköpostilla tai soittamalla.
katri@ketjutikki.fi tai 044 2416215

Jalkalenkit Ketjutikin kaupasta:

Jalkalenkit housuun ja haalariin

*Tarkista verkkokaupasta postimaksun hinta

Miten korjausompelun hinta muodostuu?

Korjaus- ja muutostöiden hintaan vaikuttaa monta pientä asiaa. Otetaan esimerkiksi vaikka housun lyhennys. Hinta lyhennykselle farkuissa ja muissa vastaavissa koneella ommeltavissa on 22 €. Housuille, joissa lahje ommellaan käsin, hintaa tulee 26 €. Ja kun tehdään käänne eli upslaakit hinta on 28€.

Kun asiakas tuo housut lyhennykseen, ne sovitetaan Ketjutikissä. Aikaa siihen menee 5-10 min per housu. Toki asiakas voi antaa halutun mitan sovittamatta, mutta silloin hän myös itse huolehtii, että pituus on hyvä.

Itse työ, eli housujen lyhennys vie oman aikansa, riippuen työtavasta 10 – 30 min. Ompelussa kuluu aina pieni määrä lankaa ja erilaisia lankoja tuleekin olla hyvä valikoima. Tietysti sähkömittari ruksuttaa koko ajan ompelukonetta, saumuria ja silitysrautaa käyttäessä. Ja vaikka Ketjutikin työtilakustannukset ovat tällä hetkellä varsin alhaiset, tulee nekin kulut ottaa huomioon.

Ystävämme Verottaja vie tietysti hinnasta ison siivun arvonlisäverona. Arvonlisävero (24 %) on siis kulutusveroa, jonka kerääminen kuluttajilta on yritysten/yrittäjän vastuulla. Eli se raha ei koskaan ole yrityksen vaan verottajan rahaa. (Ilman alv:tä esim. farkun hinnaksi jää 17,75€. ) Ja tietysti yrittäjällä on muitakin pakollisia maksuja: eläkkeet, vakuutukset, ennakkoverot ja nettiyhteydet yms. mitkä kaikki pitää huomioida tuotteita hinnoitellessa.

Ja kun asiakas hakee valmiin työn ja maksaa työstä, menee siihenkin tietysti hetki työaikaa. Ketjutikissä on käytössä iZettle-maksupääte, joka jokaisesta korttimaksusta ottaa oman pienen osuuden (2,75 %).  Tietysti myös pankki ottaa omat palvelumaksunsa, vaikka vain käteiskauppaa tehtäisiin.

Ketjutikkissä voit maksaa käteisellä tai kortilla. Maksusta saat aina kuitin sähköpostiisi tai tekstiviestillä.

Eli yhteenvetona: mitään ei saa ilmaiseksi ja työstä kuuluu saada korvaus, verot on maksettava ja erilaiset muut maksut katettava saaduilla tuloilla. Yrittäjäkään ei ihan vain harrastuksena töitä tee – vaikka ompeleminen mieluista puuhaa onkin. Joten on suotavaa, että kaikkien maksujen jälkeen yrittäjänkin käteen edes muutama roponen. Toivottavasti tämä yhteenveto auttaa kuluttajia ymmärtämään ja lisäämään käsityöläisten arvostusta. 🙂

http://www.ketjutikki.fi/hinnasto/

Tallenna

Hiekkalaatikon suojapeite

Ketjutikissä tehdään erilaisia ompelutöitä. Ja se onkin tämän työn suola. Mikään työ ei ole liian pieni toteutettavaksi ja erilaiset materiaalit antavat mukavasti haastetta työntekoon. Yhtenä päivänä lyhennetään iltapuvun ohutta sifonkihelmaa ja toisena päivänä otetaan käsittelyyn taipuisa muovi ja tehdään jotain ronskimpaa.

Ompelutöiden ideat syntyvät usein oikeasta tarpeesta. Tästä hyvä esimerkki on hiekkalaatikon suojapeite. Näin kaupunkioloissa vapaana liikkuvat kissat ovat valitettava riesa lasten hiekkalaatikoilla. Myös puiden lehdet ja linnut sotkevat leikkipaikkaa. Omasta tarpeesta lähtenyt idea on nyt jalostettu jo pariin erilaiseen muotoon. Näissä hiekkalaatikon suojapeitteissä materiaalina on mansikkapelloillakin käytettyä PP-muovi, joka läpäisee sadeveden ja kestää aurinkoa (UV-suojaus). Hiekkalaatikon suojapeitteet tehdään mittatilaustyönä muotoon ommeltuna aina kyseiseen laatikkoon. Joten oli laatikko sitten neliö, kuusi- tai kahdeksankulmainen, suojapeite asettuu aina hyvin laatikon päälle. 

Suojapeite ommellaan mittojen mukaan

Suojapeitteeseen tehdään tarvittaessa hiekkalaatikon kulmatolpille aukot. Tässä suojapeitteessä on huomioitu maaston epätasaisuus. Reunan korkeus vaihtelee 5-15 cm (Asiakkaan ottama kuva)

Hiekkalaatikon suojapeitteen reunoilla on lenkit koukkukiinnitystä varten. Niiden avulla suojapeite pysyy paikallaan kovemmassakin tuulessa. Jokapäiväisessä käytössä, suojaisella pihalla, lenkkejä ei edes aina tarvitse laittaa kiinni.


Suojan reunoilla on lenkit koukkukiinnitystä varten

 

Käyttäjät ovat ottaneet suojapeitteen hyvin vastaan. Lapsetkin oppivat pian avaamaan ja sulkemaan kevyen suojapeitteen. Kun suoja on laatikon päällä, hiekka pysyy puhtaana mutta myös kosteana – valmiina hiekkaleikkeihin.

Joko teidän pihan hiekkalaatikolla on suojapeite?

Hiekkalaatikon suojapeitteen hinta alk. 75 €
Tiedustelut katri@ketjutikki.fi

Hiekkalaatikon suojapeitteet myös Ketjutikin kaupasta: https://www.ketjutikki.fi/verkkokauppa/

Päivitetty 26.5.2019

 

Hiekkalaatikon suojapeite – 4-kulmainen

 

Ompelija Ketjutikin takaa

Olen Katri Tarkiainen, päälle nelikymppinen helsinkiläinen ompelija-neulekisälli. Koulutukseltani olen Vaatetusalan artenomi. Valmistuin Kymenlaakson Ammattiopistosta Kouvolasta vuonna 1999. Opiskeluaikana sivuaineena olivat neuleet ja päättötyönä tein purjehdushenkisen neulemalliston. Neulekisällin tutkinnon suoritin Haminan ammattiopistossa vuonna 2002.

Työurani olen aloittanut pukuvuokraamossa ompelijana. Ensimmäinen työharjoittelu poiki kesätöitä pariksi vuodeksi ja lopulta vakituisen työsuhteen.  Pukuvuokraamossa sain hyvän opin naisten ja miesten juhlapukeutumiseen. Muutaman vuoden ainaisen juhlahuuman jälkeen veri veti kuitenkin neuleiden pariin. Ja niin lähdin Haminaan vuoden kestävään neulekisällikoulutukseen ja suoritin Kisällin näyttötutkinnon.  Kisälliopintojen jälkeen palasin jälleen Helsinkiin ja pääsin työskentelemään korjausompelijaksi ja myyjäksi kangaskauppa Materialsiin. Siellä vuodet vierähtivät työn touhussa, kunnes keväällä 2014 jäin äitiyslomalle. Hoitovapaan aikana kypsyi ajatus oman yrityksen perustamisesta. Nyt jos koskaan oli hyvä tilaisuus ottaa uusi askel elämässä. Ja niin syntyi Ketjutikki.

Olen aina ollut käsillä tekijä. Synnyin ompelija-arkkitehti – perheeseen, joten voisi sanoa, että taito käsillä tekemiseen on imetty jo äidinmaidossa. Myös mummoni oli taitava käsitöiden tekijä. Hän kutoi kangaspuilla mattoja sekä kankaita. Äitini on vaatettanut koko perheemme ja lähisukuakin sekä tehnyt kaikki kodin tekstiilit. Sama perintö on siirtynyt myös minulle. Jo lapsena olin ahkera neule- ja kirjailutöiden tekijä, lukuisat ristipistotyöt ilahduttavat niin omaa kuin lähipiirinkin kotia. Yläasteella käsityötunneilla sain vapaasit tehdä käsitöitä ja pääsin hieman persoonallisen opettajan suosioon auttamalla muita oppilaita. Koulussa tein kotitaloustyön opettajaan vaikutuksen korvaamalla kaksoistunnit ompelemalla kotona koulun kotitalousluokkaan uudet pannulaput. Tästä työstä saan vieläkin kiitosta, lähes 30 vuoden jälkeen.

Kasvumitta, ristipistotyö (2015)

Palkkatyö ohella olen tehnyt kaikki vaatteeni aina farkuista villakangastakkeihin asti.  Työskennellessäni kangaskaupassa uusia työvaatteita tarvittiin joka sesonkiin useita. Samalla olen vaatettanut myös mieheni, joka ei juurikaan vaatekaupoissa halua käydä. Muutamia hää- ja iltapukuja olen valmistanut vuosien varrella, mutta niiden työstäminen päivätyön ohella oli ajallisesti haastavaa.

Neuleet ovat aina olleet suuri intohimo. Muistan pikkutyttönä opetelleeni neulomista, käärin lankaa sukkapuikkojen ympärille ja yritin saada joitain myttyä aikaiseksi. Eihän se neulominen heti onnistunut ja taisi puikotkin usein lentää nurkkaan. Mutta vähitellen harjoittelu tuotti tulosta ja kärsivällisyys kasvoi. Ammattiopintojen aikana hankin elektronisen neulekoneen ja siihen neulesuunnitteluohjelman. Kisälliopintojen aikana ja hetken sen jälkeen kone oli kovassa käytössä. Myöhemmin muiden kiireiden takia neulekone joutui hetkeksi laatikkoon. Mutta eivät neulotyöt jääneet unholaan, sillä käsin neuloen erilaiset neuletyöt valmistuvat mukavasti paikasta riippumatta. Erilaisia sukkia ja puseroita on tullut neulottua lukuisia vuosien aikana. Muutama vuosi sitten otin jälleen neulekoneen esille ja kipinä työntekoon syttyi uudelleen. Nyt oman yrityksen nimissä pystyn hyödyntämään näitäkin taitoja ja työvälineitä.

Neuletakki ulkokäyttöön (2011)

Erilaiset kirjonnat sekä virkkaustyöt ovat myös kuuluneet aina harrastuksiini. Opiskeluun liittyvän perinnekäsityökurssin aikana valmistui mm. Tuuterin kansallispukuun pirtanauha. Tämä kansallispukuprojekti kuuluu niitä ”ikuisuusprojekteihin” jonka tekeminen on alkanut jo vuosikymmeniä sitten. Tarkemmin sanottuna jo äitini aloitti työn kutomalla hamekankaan 1960-luvun lopulla opiskelutyönä. Kudonnan opettaja- koulutuksessaan hän kutoi kankaat kahteen Tuuterin pukuun. Toisen puvun hän teki itselleen, mutta toinen puku on puolivalmiina minun jäljiltä ollut kohta parikymmentä vuotta. Vielä jonakin päivänä teen sen valmiiksi, jotta saan kirjoa sen vuoriin vuosiluvut ja valmistumistarinan.

Yksi tärkeä harrastus minulla on Nukkekoti ja miniatyyri – esineet. Sain lapsena 80- luvun alkupuolella Lundbyn nukkekodin perusosan. Ja varttuessani sitä on laajennettu useampaan otteeseen. 18 vuotiaana innostui enemmän nukkekotimaailmasta ja niin sain syntymäpäivälahjaksi huonekaluja – nukkekotiin. Tästä lähti kausiluonteinen harrastus nukkekodin ympärillä.  Itse olen valmistanut nukkekotiin lukuisia tekstiilejä ja tavaroita vuosien varrella. Jo ihan lapsena kudoin pienillä kangaspuilla mattoja, jotka vieläkin ovat pienten huoneiden lattioilla. Minulla on ollut ilo saada muutamilta sukulaisilta erilaisia esineitä, varsinaisia aarteita nukkekotiini vuosien varrella. Lukuisia matkamuistoja ja tarinoita liittyy moneen pieneen esineeseen.  Eri elämänvaiheet näkyvät myös nukkekodissa, mm. häälahjaksi sain kaasoltani hääpuvun nukkekodin asukkaalle ja lapsen syntymän aikaan nukkekotiin hankittiin lastenvaunut ja muita tarvikkeita. Kymmenisen vuotta sitten taas kerran innostuin sisustamaan nukkekotia, laajensin sitä jälleen yhdellä kerroksella. Tein kivijalkakerrokseen kellarivaraston  ja viereen ompelimon. Silloin askartelin lukuisia pieniä vetoketjuja, nappilaatikoita, nauharullia, lankakeriä, muliinilankoja, kirjontatöitä yms. Miniatyyrimaailma vei hetkeksi mennessään.

Nukkekodin ompelimo

Oman tyttären synnyttyä keväällä 2014 aukesi aivan uusi maailma ompelu- ja neuletöihin. Vaikka pienten lasten vaatteita saa edullisesti käytettynäkin ja mielelläni suosin lasten vaatteiden kierrätystä, on välillä ihanaa pukea lapsi aivan uniikkeihin vaatteisiin. Ja kun valmiina ei löydykään toiveiden mukaisia vaatteita, voin ne valmistaa itse. Jo ennen omaa lastani haaveilin erilaisten lelujen, nuken vaatteiden ja muiden tavaroiden tekemistä lapselle. Haluan tarjota lapselleni laadukkaita ja kestäviä leluja. Omalle lapselle vaatteita tehdessä usein mietin, että hyviä ideoita voisi hyödyntää ja mahdollisesti valmistaa tuotteita myös myyntiin. Tulevaisuudessa voisinkin toteuttaa oman pieni vaatemallisto tai yksittäisiä vaatteita lähtökohtana asiakkaan tarpeet ja toiveet.

Ompelu- ja neuleala on mielenkiintoista ja aina on uutta opittavaa. Erilaisia työtapoja on lukuisia ja uusia kehitellään lisää. Työssä oppii ja kehittyy joka päivä ja se tekee työstä mielekkään. Toivonkin saavani uusia haasteita asiakkailta ja ideoita uusiin töihin.