Kesäkäsityö: Kanerva pusero itselle

Langat ja suunnitelmat valmiina

Kesäloma ja käsityöt, nehän kuuluvat yhteen. Kerrankin on vähän enemmän aikaa tehdä käsitöitä, ulkona on mukava istua ja neuloa, nauttia kesästä. Kesällä 2018 lomatyönä halusin neuloa puseron itselleni. Loma oli alkamassa ja vähän kiireellä piti keksiä uusi neuletyö ja hankkia siihen materiaalit ennen mökille lähtöä. Minulla oli mielessä ajatus toteuttaa pusero pyöröneuleena aloittaen ylhäältä pääntieltä ja neuloa se ilman saumoja yhtenä kappaleena. Kädentien levennyksiin halusin jonkun idean, että ne olisivat jotenkin osa pintaneulosta. Väritoiveena oli joku pinkin sävy. Ja materiaalina kesäinen ja miellyttävän tuntuinen ohuehko lanka. Näillä ajatuksin lähdin Oulunkylän Lankamaailmaan tutkimaan lankavaihtoehtoja. Aikani lankahyllyjä tutkittuani ja myyjän kanssa vaihtoehtoja etsittyäni, löytyi minulle uusi lanka lana cotton. (50% merinovilla 50% puuvilla) Sen herkullisista värivaihtoehdoista valitsin hieman liilaan taittavan pinkki (num. 9130). Väri toi mieleen alkusyksyn kanervan kukat, josta pusero sai myös nimensä.

Kevyt neuletyö kulki hyvin pitkään mukana Käskassissa.

Lankavalinta oli todella onnistunut. Väri oli kaunis ja sileä neulospinta miellyttävä. Ja mikä parasta helteisenä kesänä, tätä lankaa oli miellyttävä neuloa. Lanka oli riittoisaa, puserooni meni noin 265 g lankaa. Varasin sitä reilusti 350g, joten kokeilujen jälkeen lankaa jäi vähän yli -mutta eipä tuo haittaa.

Valitettavasti tästä neuleesta ei ole olemassa ohjetta, eikä kovin tarkkoja muistiinpanojakaan. Loppuen lopuksi malli on yksinkertainen, muotoon saumattomasti neulottu pusero, yläosan muoto saadaan levennysten avulla. Miehustan muotoilin vyötäröltä kaventaen ja leventäen helmaan. Kun tein puseroa lomatyönä itselleni, malli muovautui neuloessa. Toki alkuun piirsin kaavan ja suunnittelen mallin pääpiirteet, mutta lopullinen muoto syntyi kokeilujen ja sovitusten avulla. Yleensä teen neulomistani töistä arkistoon muistiinpanot, tiedot langasta, neuloksesta ja mallista. Ja toki kuvaan myös työn. Tämän puseron neuloin kesälomani aikana rennolla fiiliksellä ja tarkemmat muistiinpanot jäivät tekemättä, mutta tässä kuvin ja sanoin muutamia työvaiheita.

Puseron kaava suunnitteluvaiheessa

Mielessäni oli muutama uusi tekniikka, joita halusin tässä puserossa kokeilla. Pääntietä muotoilin siten, että kaula-aukko olisi hieman avonaisempi edestä. Tämän toteutin neulomalla pääntien osittain lyhennetyin kerroksin. Aloitin työn neulomalla kaikilla pääntien silmukoilla muutaman kerroksen. Tämän jälkeen merkitsin olkapään ja hihasaumojen kohdat. Pääntien halutun muodon sain neulomalla pääntietä aluksi osittain, ensin etukulmat ja sitten takakulman. (Kuva selventää ehkä vähän ajatusta). Pääntien muotoilun jälkeen jatkoin neulomista normaalisti kainaloon, lisäten silmukoita hihoja varten. Lisäykset tein huomaamattomasti osana pitsikuviota.

Neuloin pääntien muodon lyhennetyin kerroksin. Ensin etukappaleen puolelta ja sitten takakappaleelta
Tässä pääntie valmiina. Kuvan yläreunassa on takakappale.

Hihan levennyksiin tein nauhamaisen reikärivin levennyksenä. Yksinkertaisesti tein langankierot silmukan molemmin puolin. (lk, 1o, lk ja seuraava kerros oikei) Neuloksen tiheys ja kaavan muoto mahdollisti levennykset tehtävän, joka toisella kerroksella. Lopussa, kun hihaan ei tarvittu enää lisäsilmukoita, jatkoin reikäriviä, mutta kavensin lisäsilmukan heti pois, jotta reikänauha pysyi tasaisena.

Neulottuani kainalon asti, erotin hihan apulangalla ja jatkoin miehustan neulomista. Kainaloon lisäsin vähän silmukoita hihan istuvuuden takia, jotka hihasta kavensin kiilamaisesti pois. Miehustaan muotoilin sivuista vyötärölle kaventaen ja lantiolle leventäen. Pusero on mukavan väljä, mutta silti kauniisti muotoiltu. Ennen lopullista helman pituutta, neuloin hihat valmiiksi.

Hihan silmukat erotettu apulangalle

Toinen tekniikka, mitä halusin puserossa kokeilla on i-cord päättely. Tämä on hieman hitaampi tapa päätellä, mutta lopputulos on kaunis nauhamainen reuna. Aloitin pääntien neulomisen apulangalla, jotta sain neulottua i-cord päättelyn myös siihen. Tehdessä huomasin, että tällä tapaa päätelty reuna rullaa helposti, joten puseron helmaan neuloin nurjalle lisäksi käänteen tukemaan reunaa. Tämän ansiosta reunasta tuli huomattavasti parempi.

Puseron helmaan on neulottu käänne tukemaan nauhamaista päättely.
Hihan suissa on vain I-cord päättely.

I-cord -päättely (suomeksi voisi sanoa vaikka putkineulos) neulotaan muutamalla silmukalla, minimi on 3 silmukkaa. Päättely tehdään neulomalla 2 reunasilmukkaa oikein ja kaventamalla seuraavat 2 silmukkaa takareunoista yhteen. Tämän jälkeen nämä kolme silmukkaa siirretään takaisin vasemmalle puikolle ja toistetaan kavennus uudelleen. Netistä löytyy hyviä ohjeita ja videoita reunan neulomiseen. Suosittelen kokeilemaan, mikäli tämä tapa on sinulle uusi! Ketjutikin Facebooksivulta löytyy video tämän puseron päättelystä.

Pääntiestä tuli toiveideni mukainen

Sain puseron valmiiksi neljän viikon kesäloman aikana ja sitä oli ilon neuloa. Ja kyllähän tästä taas tuli uusi suosikki pusero, joka on mukava laittaa päälle.

Uusi lempipuseroni: Kanerva

Neuleen perustiedot:

Lanka: lana cotton 212 (50% Wool, superwash Extrafine merino 50 % Cotton) 50 g = ca. 212m myyjä: Lankamaailma

Langan menekki 265g

Puikot 3 mm (valmistaja suositus langalle 3 – 3,5 mm)

Sileä neulos tiheys: 10 cm = 28s 38 krs

Minä ja neulekone

Ensimmäisen kerran tutustuin neulekoneeseen jo yläasteen käsityötunnilla. Meillä oli käytössä yksi neuluri, jolla halukkaat saivat neuloa. Tein silloin lyhythihaisen puseron villalangasta. Harmikseni tätä vaatetta ei enää ole olemassa, eikä kuvaakaan löytynyt. Seuraavan kerran neulekoneen äärelle pääsin ammattiopintojen aikana Kouvolassa 1990-luvun lopulla. Opiskeluun kuului pakollinen koneneulontakurssi, jolloin neuloin muutaman puseron. Suunnittelin ja ohjelmoin neulekoneeseen omat kirjoneulekuviot. Kuten tämän Keväisen neuletakin.

Kevätkirjo -villatakki ohuesta Pirkka -langasta

Opintojen edetessä valitsin sivuaineeksi koneneulonnan ja opintojen päättötyönä suunnittelin ja toteutin edustusneuleita Lightning purjehtijoille. Opiskeluaikana ostin oman elektronisen neulekoneen, jolla päättötyön toteutin. Tein myös yhden osan työharjoittelua Neuletöitä ja kasvivärjäystä tekevän yrittäjän Tiina Valolahden kanssa.


Neulekoneeni ja päättötyönä suunnittelemani neulepusero
Toinen purjehtijoille suunnittelemani neule

Ammattiopintojen jälkeen olin muutaman vuoden pukuvuokraamossa töissä, mutta mieli palasi jälleen neuleiden pariin. Ja niin irtisanouduin töistä ja lähdin neulekisällikoulutukseen Haminaan. Lukuvuoden kestänyt koulutus päättyi keväällä 2002 suoritettuun Neulekisällin näyttötutkinnon. Kisälliopintojen aikana pääsimme mukaan Kotkan asuntomessuille sisustamaan yhtä asuntoa. Neulomani lankapitsiverhot tulivat asunnon olohuoneeseen ja ruokailutilaan.  

Lankapitsi on kaunis neulos. Se neulotaan kahdella eri vahvuisella langalla. Neulekoneessa on erikseen pitsikuvioita varten oma lisälaite, mutta lankapitsi neulotaan hieman kirjoneuleen tapaan. Siksi se on kiinnostava ja omien kuvioiden suunnittelu koukuttavaa.


Lankapitsiä neuloin myös puseroon
Tässä toinen suosikkineulos kisälliopintojen ajalta: siirtokuvot alatason neuloilla nurjalla pinnalla.

Vaikka neuleet ovat olleet aina mieleisiä, jäin koneneulonta jälleen pitkälle tauolle Kisälliopintojen jälkeen, kun päivätyö korjausompelijana vei kaiken ajan. Nyt vuosien -lähes parinkymmenen vuoden jälkeen olen ottanut neulekoneen taas esiin ja muistellut uudelleen sen käyttöä. Nyt uudella innolla on taas kiva opetella uusiakin työtapoja.

Käytössäni on elektroninen neulekone, v. 1998 hankittuna Japanilaisen Brothers -merkin uusin kone. Neulekoneessa on kaksi tasoa: ylätaso, jolla neulotaan oikeat silmukat ja kun halutaan esimerkiksi resoria, tarvitaan käyttöön alataso, joka neuloo nurjat silmukat. Neulekoneen lisälaitteena on kaavalaite, johon halutun vaatteen kaava piirretään normaalissa koossa. Kaavalaite säädetään mallitilkun mittojen mukaan ja sen avulla neulotaan vaate oikeaan kokoon. Elektronisessa neulekoneeseen on valmiiksi ohjelmoitu lukuisia kuvioita, joiden avulla saa neulottua erilaisia neuloksia. Tämän lisäksi voin ohjelmoida omia kuvioita ja jopa kaavoja koneen muistiin. Neulekuvioiden ja kaavojen suunnitteluun minulla on käytössä tietokoneella DesignaKnit -ohjelma. Tällä ohjelmalla voin suunnitella erilaisia kuviomalleja ja tehdä kaavoja niin koneneulontaan kuin käsin neulonnan tarpeisiin. Opiskeluaikoina opiskelin erikseen DesignaKnit -ohjelman käyttöä ja nyt muutama vuosi sitten päivitin oman ohjelmani tämän päivän tasolle.

Neulekone valmiina töihin

Uusin hankinta neulekoneeseen on 4- värinvaihtaja, jonka avulla lankojen vaihtaminen käy helpommin. Tämän avulla voin neuloa esim. sellaisia kirjoneulekuvioita, joissa on 2-4 väriä samalla kerroksella. Uusi ”lelu” tuo taas paljon uusia mahdollisuuksia, joita on kiva kokeilla.

Olen jo pitkään haaveillut neulekoneen yhdistämistä yritystoimintaan. Sen uusi käyttöönotto vie alkuun aikaa, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa omia neuletuotteita. Ja tehdä neuleita tilauksesta. Neulekone mahdollistaa neuletöiden tekemisen kaupallisesti jotenkin kannattavasti. Siinä ajassa, kun käsin neuloo sukkaparin, on neulekoneella tehnyt jo sukat koko perheelle. Toki neulekone vaatii paljon erilaista tarkkuutta ja keskittymistä verrattuna käsin neulontaan. Suunnittelu ja kokeilut on tehtävä huolella, sillä työtä ei välttämättä pysty kunnolla tarkistelemaan kesken tekemisen. Neuletyötä ei myöskään voi jättää kesken koneeseen pitkäksi aikaa, vaan koko kappale pitää neuloa kerralla valmiiksi, jotta silmukat eivät turhaa veny koneen neuloilla. Mutta neulekoneen mahdollisuudet ovat monet ja tuotevalikoima laaja, riippuen tekijän kokeilunhalusta ja taidoista. Neulekoneella ei tarvitse neuloa vain tasaista levyä, vaan monet muodot ovat mahdollisia: sukat, pipot, putkineuleet, palmikot, erilaiset kohokuviot, pitsit, kirjoneuleet 2-4 värillä… lista on loputon.

Tulevaisuus näyttää minä kaikkea Ketjutikin tuotevalikoimasta vielä löytyykään.

Lue tästä mitä muuta olen tehnyt ennen yritystoimintaa.

Silmukkamerkki, neulojan pikkuapuri

Käsin neuloessa, varsinkin isompaa työtä tehdessä, tarvitaan työhön erilaisia merkkejä, jotta esim. kavennuskohdat, saumat yms. erottuvat tekijälle helpommin. Jokaisella käsityöläisellä on varmasti omat tavat merkata neuleen muutoskohdat. Itse olen aina ollut hakaneulojen suurkuluttaja. Neuletyössä saattaa olla useita hakaneuloja osoittamassa tarvittaessa erilaisia kohtia tai tilanteita. Hakaneuloja on helppo siirrellä ja lisäillä, eniten käytän niitä kerrosten merkitsemiseen, eräänlaisena kerroslaskijana. Hakaneulojen ohella olen viime vuosina tutustunut myös muiden ns. oikeiden silmukkamerkkien käyttöön. Aiemmin en edes tiennyt käyttäväni hakaneuloja silmukkamerkkien tapaan.

Tässä neuleessa tarvitsin useita merkkejä, käytössä oli hakaneuloja, langanpätkäkiä ja pieniä renkaitakin

Nykyisin valmiissa neuleohjeissa näkyy käytettävän silmukkamerkkejä, lyhenne sm, englanniksi place marker /pm. Tämän ei kannata antaa säikäyttää, vaikka silmukkamekki olisikin vielä vieras käsite. Loppuen lopuksi silmukkamerkkien käyttö on helppoa ja ne todellakin auttavat tekijäänsä. Silmukkamerkkinä voi toki käyttää erilaisia pieniä renkaita, langanpätkiä tai niitä hakaneuloja tai mitä ikinä keksiikään. Mutta kauniita ja persoonallisia silmukkamerkkejä on valmiina saatavilla erilaisia vaihtoehtoja. Ja silmukkamerkki on kiva pieni lahja neulovalle ystävällä.

Miten silmukkamerkkiä käytetään?

Silmukkamerkki kulkee puikolla silmukoiden välissä ja se siirretään aina puikolla toiselle pysyen näin kokoajan samalla paikalla.

Kun tulet silmukkamerkin kohdalle (kuva 2) siirrä silmukkamerkki vasemmalta puikolta oikealle (kuva 3) ja jatka neulomista.

Erilaisilla silmukkamerkeillä voi isossa työssä, kuten pyöröneuleena neulotussa puserossa, merkata sivusauman, kappaleen keskikohdat tai kavennus/levennyskohdat tarpeen mukaan. Kevyet silmukkamerkit kulkevat huomaamattomasti neuletyön mukana.

Erilaiset merkit sivusaumaan ja keskelle kappaletta

Ketjutikin verkkokaupassa on myynnissä erä käsin tehtyjä silmukkamerkkejä. Nämä silmukkamerkit on valmistettu askartelumassasta tai kierrätysmateriaaleista. Ja ne on valmistanut helsinkiläinen Puputsun puoti, Ketjutikki toimii tuotteiden jälleenmyyjänä.

Silmukkamerkkejä on myynnissä kahden laisia: vaijerilla (noin 3cm lenkki) tai pienellä renkaalla. Silmukkamerkit vaijerilla ovat kevyitä, askartelumassasta valmistettu. Ne soveltuvat hyvin etenkin isompiin töihin. Nämä silmukkamerkit myydään neljän kappaleen pusseissa.

Sydän vaijerilla (koko noin 2 cm)
Suklaapala vaijerilla (koko noin 1 x 2 cm)

Helmistä tai askartelumassasta valmistetut silmukkamerkit renkaalla myydään kuuden kappaleen pusseissa. Renkaan koko vaihtelee eri malleissa, joten jokaisessa mallissa on erikseen mainittu, minkä kokoiseen puikkoon rengas maksimissaan mahtuu.

Ruska, max 4 mm puikoille, askartelumassa/helmet
Pinkki-vihreä, max 3,5 mm puikoille, helmet
Virheä, max 4mm puikoille, helmet
Omena, max 6 mm puikoille, helmet
Siniturkoosi, max 5,5, mm puikoille, helmet

Tutustu myös Ketjutikin Käskasseihin ja puikkokoteloihin.

Käskassi ja sukkapuikkokotelo sekä silmukkamerkit kaikki sävy sävyyn.



Marjaisat kesäpipot lapselle

Neulominen on mukavaa ja lasten vaatteiden ja asusteiden neulominen erityisen antoisaa. Lasten tuotteet ovat pieniä ja siten vähän nopeampia toteuttaa kuin aikuisten vastaavat. Lasten tuotteissa tulee helpommin kokeiltua erilaisia ideoita ja vähän hassuteltua helpommin, kuin mitä ei aikuisten tuotteisiin tulisi tehtyä. Näidenkin suloisten pipojen alkutarina lähti halusta tehdä jokin hauska kesäpipo omalle tyttärelle. Kesäiset marjat ovat tyttären herkkua, joten pipon aihevalinta oli helppo. Tämä pipo olikin tytön suosikki heti päähän saatuaan.

Ensimmäinen versio Mansikka -piposta

Ensimmäisen pipomalli oli aika lähellä Ketjutikin malliston mansikkapipoa. Pienten muokkausten jälkeen mallista valmistui Ketjutikin ensimmäinen kesäpipo. Kun ensimmäinen malli oli valmistumassa, ajatuksin jo suunnittelin seuraavaa. Mansikka on luonteva valinta ensimmäiseen pipoon, mutta metsän muutkin marjat ansaitsevat omat pipomallinsa. Näin syntyi metsämarja -mallisto, johon kuuluvat suloiset kesäpipot mansikka, mustikka ja vadelma. Halusin tehdä jokaiseen marjaan oman pitsineuloksen, jotta eri marjat erottuvat toisistaan eri värin lisäksi myös eri neuloksena. Pitsimalliksi valitsin marjan pintaa muistuttavan kuvion tukemaan mallia.

Pipomallit mansikka, mustikka ja vadelma

 

Kesäpipot ovat neulottu käsin erilaisin pitsineuloksin ja siten jokainen hieman erilainen. Pipon päällä on kunkin marjan lehti somisteena. Kätevien nauhojen avulla keäpipo pysyy päässä kovemmassakin menossa. Ja nauhojen päässä on kauniit pienet lehtisomisteet.

Neulottu pipo, nauhat ja lehti-koriste kokoamista vaille valmiina

Lankana kesäpipoissa on käytetty miellyttävän pehmeää puuvilla – bambua. Kesäpipo on kevyt ja taipuisa, tarvittaessa menee pienen tilaan vaikka taskuun. Kesäpipo suojaa pientä päätä auringolta, mutta ei ole liian kuumat pitsineuloksen ja materiaalin ansiosta. Nämä suloiset pipot huomataan ja saavat taatusti hymyn huulille, missä kuljettekaan. Tuotteet ovat Ketjutikin omaa tuotantoa ja saatavissa vain Ketjutikin verkkokaupasta.

Kesäinen mansiika -pipo tuo iloista mieltä myös muille

 

Pipoja on saatavana nyt kahta kokoa 1-2 v (44 cm) ja 3-4 v (48 cm). Neulos joustaa ja hieman venyy käytössä, joten pipot ovat pitkäikäiset. Hoito-ohjeena on 40 asteen hienopesu. Muita kokoja on mahdollista saada tilauksesta. Tiedustelut katri@ketjutikki.fi

 

Mansikka

Mustikka

Vadelma

 

Kesäiset marjapipot löydät Ketjutikin verkkokaupasta.

Neulepuikot järjestykseen

Sukkapuikot sikin sokin, valmistajan pahvipaketit eivät kestä kauaa ja muovipussit hajoavat. Tarvittavat koot hukassa tai osa puikoista puuttuu. Pyöröpuikot sekaisin laatikossa, kaapelit kiertyneenä toistensa ympäri. Ja joka kerta täytyy tarkistaa, mitä kokoa puikot olikaan… Tuttua neulojille, eikös vaan?

Puikot sikin sokin laatikossa. Tuttu näky?

Olen järjestyksestä nauttiva käsityöläinen ja olen aina tykännyt tehdä erilaisia säilytyspussukoita tavaroille. Taannoin kyllästyin sukkapuikkojen sekamelskaan ja päätin suunnitella puikolle oman säilytyskotelon. Ennen sidoin puikot yhteen langalla ja säilytin niitä laatikossa. Mutta kun on useampi projekti kesken, puikot unohtuvat vääriin paikkoihin. Nyt kun käytössä on oma puikkokotelo, sukkapuikot pysyvät järjestyksessä omissa lokeroissaan. Kotelossa on jokaiselle puikkokoolle omat merkatut paikat, joten enää ei joka kerta tarvitse tarkistaa puikkojen kokoa mittalevyn avulla.

Sukkapuikkokotelossa puikot koon mukaan järjestyksessä

 

Väistämättä seuraava kohde oli pyöröpuikkojen säilytys. Ennen puikot olivat pusseissa, mutta pussit seilasivat hujan hajan milloin missäkin. Jotain järjestystä piti saada ja halusin yhtenäistään neuletarvikkeiden säilytysjärjestelmät. Niin syntyi sukkapuikkokotelosta uusi versio pyöröpuikoille. Pitkät kaapelit puikoissa tuovat tietysti oman haasteensa, mutta hyvin ne näyttävät kiertyvän rullalle. Puikkoja laittaessa lokeroon täytyy vain muistaa laittaa ne niin, etteivät mene toisten puikkojen kaapeleiden lomitse. Näin puikkojen pois ottaminen on helpompaa.

Omat paikat erikokoisille ja pituisille pyöröpuikoille

Molemmissa puikkokoteloissa on paikat kokolapuille. Pyöröpuikkojen kotelossa voi merkata koon lisäksi myös puikkojen pituuden helpottamaan järjestystä. Ja järjestystä voi vaihdella tarpeen mukaan. Pyöröpuikkokotelossa lokerot ovat 2 cm ja 2,5 cm leveitä ja niitä on  yhteensä 12. Puikkojen koosta riippuen, yhteen lokeroon mahtuu yhdet tai kahdet pyöröpuikot. Sukkapuikkokotelossa lokeroita on 10 ja ne ovat 2-4 cm leveitä. Sukkapuikkojen koosta riippuen lokeroon mahtuu 5-10 puikkoa.

Kotelo pakataan kätevästi rullalle

Sukkapuikkokotelo kierretään rullalle säilytyksen ajaksi. Näin varapuikot kulkevat kätevästi myös tarvittaessa mukana. Pyöröpuikkojen kotelo taitetaan salkkumalliseksi tarrakiinnityksen avulla. Kokonsa puolesta koteloa voi säilyttää vaikka neulelehtien kanssa lehtilaatikossa. Pyöröpuikkokotelo on suljettuna 30 cm x 20 cm

Pyöröpuikkokotelo kiinnitetään tarroilla salkuksi

Puikkokotelot on ommeltu tukevasta puuvillakankaasta, samasta kankaasta mistä Ketjutikin Käskassitkin tehdään. Joten näistä saa kauniin sarjan neulontatöitä tekevälle.

Käskassi ja puikkokotelot samaa sarjaa

Puikkokotelot löydät Ketjutikin verkkokaupasta
https://www.ketjutikki.fi/verkkokauppa/

Lue myös Käskassi -apua käsitöihin

 

 

 

 

 

 

Pakkanen paukkuu: villavaatteet tuulettumaan

Pakkanen paukkuu nyt koko maassa, joten siitä kannattaa ottaa kaikki ilo ja hyöty irti. Sopivasti ensimmäiset hiihtolomat ovat juuri alkaneet koululaisilla, joten useimmilla on nyt vähän enemmän vapaa-aikaa. Aurinkoinen sää houkuttelee ulkoilemaan ja kun pukeutuu oikein, on ulkona ihan mukavaa. Ja ulkoilun jälkeen on mukava tulla sisälle lämpimään ja keittää jotain lämmintä juomaa.

Jos jatkuva ulkoilu ei kiinnosta, voi pakkaskelejä hyödyntää myös muulla tavalla. Pakkasten aikaan on hyvä sulattaa ja puhdistaa pakastin ja viedä ruokapakasteet ulos odottamaan. Myös  petivaatteiden, peittojen ja tyynyjen sekä muiden kodin tekstiilien tuuletus on varsin tehokasta. Pakkanen tappaa erityisesti pölypunkit. Tosin pakkasta saa olla ihan reilusti, lähemmäs -30 astetta ja tekstiilit useamman tunnin ulkona. Noin -20 asteen pakkasessa ötököiden tuhoamiseen menee vuorokausi. Mutta auttaa se pienempikin pakkanen tekemään tekstiileistä ihanan raikkaat. Kyllä illalla uni maistuu raikkaissa lakanoissa, kun päivän on ulkoillut auringossa tai siivonnut kotia.

Itse en ulkoilemaan tänään päivällä oikein ehtinyt, mutta päätin tuulettaa villavaatteet, neulepuserot ja takit sekä villasukat. Villa hylkii likaan, joten villavaatteita ei tarvitse pestä niin usein kuin muita vaatteita. Tuuletus puhdistaa ja raikastaa villaa mukavasti ja on kaikin puolin ystävällisin tapa huoltaa vaatteita. Päivän ulkoilun jälkeen vaatteet ovat ihanan raikkaat ja tuovat tullessaan vaatekaappiin tuulahduksen pakkasilmaa. Ja kiusaahan se pakkanen myös mahdollisia vaatteiden tuholaisiakin. Pienikin pakkanen pitäisi tappaa vyöturkiskuoriaisen, kunhan tarpeeksi pitkään ovat pakkasessa. Sen sijaan vaatekoi kestää pakkasta paremmin, mutta sekin tuhoutuu -28 asteen pakkasessa. Joten, jos pienet ikävät tuholaiset ovat kiusana, täytyy toivoa kovia pakkasia, tai turvautua tilavaan pakastimeen.

Villavaatteiden huollossa kannattaa muistaa myös toinen tärkeä asia: vaatteiden säilytystapa. Villavaatteita ei tulisi säilyttää pitkiä aikoja vaatehenkariin ripustettuna. Varsinkin painavat villavaatteet saattavat venyä ripustettuna ollessaan. Joten villavaatteet tulisikin säilyttää viikattuna hyllyllä tai laatikossa. Ja jos säilytystilassa on ollut ongelmia tuholaisten kanssa, kannattaa villaneuleet varastoida tiiviisti suljettaviin muovipusseihin. Ja luonnollisesti vain puhtaita ja tuuletettuja vaatteita säilytetään muoviin pakattuina.
Jos kaipaat lisätietoa tekstiilien tuholaisista, käy kurkkaamassa esimerkiksi täältä.

Ja neulojat huomio, nyt villalangat tuulettumaan! On oiva hetki tehdä inventaari lankavarastoihin ja viedä ne pakkaseen nauttimaan rakkaasta ilmasta. Puhtaista ja raikkaista langoista on mukava suunnitella ja tehdä taas uusia käsitöitä.

Miten villasukka neulotaan? osa 2 (kantapää ja kärkikavennukset)

Nämä perussukat  on neulottu Novitan Nalle -langalla, 3 mm puikoilla. Lataa ohje tästä.

Kantapään neulominen

Kantapään neulomiseen on useita vaihtoehtoja. Puhutaan peruskantapäästä, vahvistetusta kantapäästä, pyöreästä kantapäästä, tiimalasikantapäästä eli lyhennetyillä kerroksilla neulottu. Kantapäähän voi tehdä sädekavennuksen tai vaikka ristiin vahvistettu kantapää. Itse suosin perussukassa vahvistettuja kantapäätä, joka on kestävä ja napakka. Toisaalta käyttämällä erilaista kantapäätä saa perussukasta uuden näköisen.

Perussukan ohjeessani kantapää neulotaan vahvistettuna. Ensin neulotaan kantalappu. Perussääntönä vahvistetussa kantapäässä voisi pitää ohjetta, että kantalappuun neulotaan yhtä monta kerrosta, kun siinä on silmukoitakin. Eli kun mallisukassa kantalapussa silmukoita 28, neulotaan kerroksiakin 28. Vahvistetussa kantapäässä kerrosten laskeminen on vähän haastavaa. Itse lasken vain nostettujen silmukoiden kohdalta eli vain joka toisen kerroksen. (tällöin kerroksia on 14 x 2=28) Kun kantalappu on neulottu, silmukat jaetaan kolmella, kantapohjaa varten. Varsinkin vahvistetussa kantapäässä on tärkeää pitää silmukkaluku parillisena, jotta sama neulos jatkuu oikein koko kantapään ajan. Jos silmukoita jaettaessa luku ei mene tasan, laitetaan keskelle enemmän ja molemmille reunoille yhtä monta silmukkaa. Reunimmaiset silmukat kavennetaan pois ja keskelle jäävät ovat jalkapohjan alla.

Eli mallisukassa on 28 silmukkaa, se jaetaan 8 + 12 + 8
Katso taulukosta kantapään silmukkajako eri silmukkamäärillä.

Kiilakavennukset

Kun kantapää on neulottu vahvistettuna neuloksena, jatketaan sukkaa jälleen sileänä neuloksena, neuloen aina oikeita silmukoita. Kantalapun reunasta nostetaan uudet silmukat. Silmukoiden nostamisessakin on eri tapoja, tärkeintä on kuitenkin se, ettei aloitusreunaan jää reikiä tai löyhiä silmukoita. Jos uudet silmukat nostettaessa otetaan vain silmukan toinen puoli, kannattaa ensimmäinen kerroksella neuloa nostetut silmukat kiertäen, eli takareunasta oikein. Tällöin silmukoista ei tule niin löysiä.

Itse suosin tapaa, jossa uudet silmukat nostetaan neulomalla koko reunimmainen silmukka. Vahvistetussa kantapäässä se on helppoa, kun reunassa on ”nostettu” silmukkarivi, eli puolet lapun kerroksista. Näin saadaan helposti nostettua oikea silmukkamäärä. Kantalapusta nostetaan siis saman verran uusia silmukoita, kuin yhdellä puikolla on silmukoita. Mallisukassa siis 14 silmukkaa. Kantalapun ja seuraavan puikon välistä kannattaa nostaa vielä 1-2 silmukkaa, ettei siihen muodostu reunaa.

Kiilakavennuksilla kavennetaan ylimääräiset silmukat pois ennen sukan suoran osuuden neulomista. Tässä kohtaa voi muokata sukan mallia vastaamaan käyttäjän jalkaa. Jos jalkapöytä on kovin korkea, kavennuksien väliin tehdään alkuun enemmän välikerroksia. Ja vastaavasti, jos jalkapöytä laskee nopeasti, välikerroksia tehdään vähemmän.

Jos sukkaan halutaan kapeampaa jalkaterää, voi tässä kohtaa tarvittaessa jakaa sukan silmukoita vähän uudella tavalla. Eli siirtää 2. puikon alusta yhden silmukan 1. puikon loppuun ja vastaavasti 3. puikon lopusta silmukan 4. puikon alkuun. Näin kavennettavia silmukoita tulee yksi enemmän ja kiilakavennusten jälkeen jokaisella puikolla on saman verran silmukoita, yksi vähemmän, kuin sukan varressa.

Vastaavasti, jos tarvitaan leveän lestin sukka, kiilakavennuksia tehdessä voidaan jättää viimeinen tai viimeiset kavennukset tekemättä ja näin saadaan jalkapöydälle enemmän tilaa. Kiilakavennusten jälkeen silmukat jälleen jaetaan tasaisesti puikoille.

Jalan suora osuus

Kavennusten jälkeen neulotaan suoraa osuutta kärkikavennusten alkuun saakka. Pituus riippuu tietysti jalan pituudesta, mutta myös hieman halutusta kärkikavennuksistakin. Eli kuinka pitkä osuus varataan kärkeä varten. Perusajatus jälleen voisi olla, että kavennukset alkavat pikkuvarpaan tyvestä tai kun pikkuvarvas peittyy. Tässäkin on tietysti jälleen eroja, kuinka pitkät varpaat ja minkä mallinen jalkaterä kenelläkin on.

Tästä kokotaulukosta näet minkä mittainen jalka on eri kokoisessa sukassa.

Kärkikavennukset

Kuten kantapää, niin myös kärkikavennukset voi tehdä erilaisin tavoin ja kavennustavasta riippuen väliin neulotaan yksi tai useampi välikerros.  Kavennukset voi tehdä esim. kaventaen joka puikon lopussa tai sädekavennus kaventaen joka puikon keskellä ja lopussa. Yksi tapa kaventaa on tehdä kapea tai leveä nauhakavennus sukan reunoille.

Mallisukassa kärkeen tehdään leveä nauhakavennus, jossa kavennukset tulevat sukan reunoille nauhamaisesti. Kavennukset tehdään 1. ja 3. puikon lopussa ja 2. ja 4. puikon alussa. kavennusten väliin neulotaan 2 silmukkaa (1/puikko). Kavennusten väliin neulotaan aluksi välikerroksia 1-2 riippuen jälleen halutusta mallista, eli kuinka jyrkästi kavennukset halutaan tehdä. Mallisukassa välikerroksia on 1, kunnes on kavennettu puolet silmukoista. Tämän jälkeen kavennukset tehdään joka kerros, kunnes jäljellä on 2 silmukkaa/puikko.

Katso taulukosta leveän kärkikavennuksen kerrostiedot.

Ja kun osaa neuloa sukat, voi samanlaiset tehdä vaikka koko perheelle. Tai kuten tässä: äidille, tyttärelle ja nukelle. 

Mukavia neulontahetkiä!

 

 

 

Miten villasukka neulotaan? osa 1. (langan ja puikkojen valinta)

Jos et ole neulonut aiemmin sukkia tai viimekerrasta on jo aikaa, on hyvä ensin vähän katsoa perustietoja, miten kannattaa lähteä liikkeelle.

Lankavalinta

Sukkalangaksi kannattaa valita villa-sekoitelanka, jotta sukat kestävät paremmin kulutusta. Polyamidi villan mukana tuo tarvittavaa kestävyyttä. Angoraa sisältävä lanka on pehmeä, mutta ei kestä kulutusta. Tietysti sukkien käyttötarkoitus vaikuttaa materiaalivalintaan. Sukkalankana voi käyttää eri vahvuisia lankoja oman mieltymyksen mukaan. Lankakaupoista löytyy erilaisia vaihtoehtoja sukkalangaksi. Mutta myös ihan perus ruokakaupasta saa sukkalankoja. Lankaa valittaessa kannattaa miettiä sukkien käyttötarkoitus, sillä langan paksuus vaikuttaa lopputulokseen. Ensimmäisten sukkien neulominen on varmasti mielekkäämpää mieluummin vähän paksummasta kuin ihan ohuesta langasta. Valmiiksi kirjavilla tai raidoitetuilla langoilla saa helposti kivat sukat. Niitä voi käyttää yksinään tai yksivärisen langan kanssa. Vain mielikuvitus on rajana, kun väriyhdistelmiä kokeilee.

Puikot

Valitun langan paksuus vaikuttaa tietysti, minkä paksuiset puikot valitaan. Myös jokaisella neulojalla on oma käsiala. Onko neulos tiukkaan vai löyhää vaihtelee eri tekijöiden välillä. Vain kokeilemalla selviää sopiva puikkokoko. Perusajatus kuitenkin on, että sukat kannattaa tehdä hieman pienemmillä puikoilla, jotta neuloksesta tulee tiiviimpi ja sukista kestävämmät. Toki tässäkin vaikuttaa oma mieltymys ja sukkien käyttötarkoitus. Pehmeiden unisukkien ei tarvitse olla niin tiiviit ja kulutusta kestävät, kuten paksujen saapassukkien.

Puikkomarkkinoilla on paljon vaihtoehtoja. Puikkoja valmistetaan eri materiaaleista ja eri muotoisina. Perinteisesti sukat neulotaan viidellä ”sukkapuikolla”, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Mutta pysytään tässä nyt ihan perinteisessä menetelmässä, ettei mene liian monimutkaiseksi.

Oikean puikkokoon valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa. Puikkokokoa muuttamalla ja koetikkua neulomalla löydät sopivat puikot. Aluksi voit kokeilla langan valmistajna antamaa puikkokokoa, tai kuten jo edellä mainittiin, sukissa hieman pienempää. Oikean neuletiheyden löytäminen on tärkeää, kun neulotaan valmiin ohjeen mukaan. Vaikka käyttäisi eri lankaa, kuin ohjeessa, kokeilemalla löytää sopivan puikkokoon ja niin tuotteesta tulee oikean kokoiset. Koetilkku kannattaa neuloa reilun kokoiseksi, jotta siitä saa mitattua kuinka monta silmukkaa ja kerrosta on kymmenellä sentillä. Neulottu koetilkku täytyy kastella kunnolla kädenlämpöisessä vedessä ja antaa rauhassa kuivua ennen lopullista tiheyden mittaamista. Itse vielä höyrytän tilkun ennen mittaamista. Näin saatu silmukka- ja kerrosluku on tarkka ja tuotteesta tulee halutun kokoinen.

Sukan malli

Sukkamalleja on lukuisia erilaisia ja omia variaatioita voi keksiä lukuisia. Tässä keskitymme vain perussukan neulomiseen, joka tehdään yhdellä värillä sileää neulosta neuloen. Toki tässä voi hyödyntää valmiiksi raidoitettuja, kirjavia tai liukuvärjättyjä lankoja. Erilaisten lankojen avulla perussukasta saa hyvin erinäköisen. Kun on oppinut neulomaan perussukan, on helpompaa lähteä kokeilemaan erilaisia neuloksia ja kuvioita ja yhdistää niitä jo opittuihin taitoihin. Mallisukka on neulottu valmiiksi kirjavasta sinivalkoisesta Novitan Nalle langasta.

Mallisukka on neulottu yhdellä värillä, valmiiksi kirjavalla langalla.

Sukan koko

Sukan koko valitaan tietysti käyttäjän jalan mukaan. Meillä kaikilla ei suinkaan ole saman malliset jalat, toisilla on kapea lesti, toisilla leveä. Myös jalkapöydän korkeus on erilainen ja vaikuttaa hyvin istuvan sukan neulomiseen. Pelkkä kengän koko ei vielä kerro koko totuutta jalan koosta, mutta se yksi hyvä lähtökohta. Varsinkin silloin, kun neuloo sukkaa jollekin toiselle, eikä pääse mittaamaan käyttäjän jalkaa. On myös hyvä muistaa, että lapsen ikä ei kerro mitään kengän koosta. Kannattaa aina tarkistaa edes kengän koko ja vielä parempi jos saa jalkapohjan mitan.

Kun nyt puhumme perussukasta, se on perusmalli, joka sopii useimmalle käyttäjälle jalan mallista riippumatta. Esimerkki sukka on tehty juuri tällä ajatuksella. Kun perusjutut ovat tuttuja, voi sukkamallia muokata oman tarpeen mukaan esim. leveälle tai kapealle lestille.

Kun tietää käyttäjän kengän koon, voi jalan mitan laskea matemaattisesti.
Kaava tähän on: kengän koko x 2 : 3 -1,5 cm
Eli esim. 39 x 2 :3 -1,5 cm =24,5 cm

Tässä taulukko, missä on valmiiksi laskettu jalan pituudet eri kengän kokojen mukaan. Taulukosta löydät myös jalan ympärysmitan ja esimerkkejä silmukkamääristä.

Sukan varsi, resori

Sukan varsi on hyvä olla joustavaa neulosta. Resoriksi mallisukkaan on valittu 2o 2n -resori. Yhtä hyvin voi käyttää esim. 3o 3n tai 1o 1n -resoreita. (Kokeneet neulojat voivat valita resoriksi erilaisia joustavia kuvioneuloksia.)

Resorin pituus on vapaasti valittavissa oman mieltymyksen mukaan. Jos sukasta haluaa pitkävartisen polvisukan tai jopa yli polven, täytyy sukan silmukkaluku ja tarvittavat varren kavennukset miettiä erikseen. Perussukan ohjeella voi neuloa noin 5-20 cm pitkän resorin. Toki jälleen täytyy huomioida käyttäjän pohkeen leveys, ettei sukka kiristä jalkaa. Mallisukassa resorin pituus on 13 cm.

Resorin jälkeen, ennen kantapäätä, neulotaan usein 1-2 cm sileää neulosta. Tämä ei tietenkään ole pakollista, mutta se tekee sukkaan pienen levennyksen ennen kantapään neulomista. Sileä osuus voi olla halutessa pidempikin.

Mallisukat on neulottu Novitan Nallelangasta 3 mm puikoilla. Lankavalmistajan puikkosuositus Nallelangalle on 3,5mm tiheys 10 cm 22s 32 krs. Mutta sukka kannattaa neuloa vähän tiheämmäksi. Minun neulontakäsialla 3 mm puikoilla neuletiheys on 27 silmukkaa 10 cm.

Lue lisää, miten kantapää ja kärkikavennukset tehdään.

Miten villasukka neulotaan? osa 2 (kantapää ja kärkikavennukset)

 

 

Villasukkia neulomaan

Hyvät kävelykengät ja villasukat -loistava asuvainta vaikka hameen kanssa

Minulla on villasukat lähes aina jalassa, päivällä ja yöllä. Minulla on jopa omat talvikengät, joita käytän vain villasukkien kanssa. Ne ovat normaalia numeroa isommat, joten paksukin sukka sopii hyvin kenkään. Näillä kengillä olen tämän talven pärjännyt mukavasti. Myös mieheni on ahkera sukankuluttaja ja tyttärelle täytyy jalan kasvaessa neuloa uusia sukkia joka talvi. Sukkia tarvitaan useammat, jotta mieleiset sukat löytyvät eri päiviin ja tilanteisiin. Päiväkotiinkin on hyvä varata parit varasukat.

Erilaisia sukkamalleja kirjavista langoista

Syksyllä ja talvella tulee neulottua paljon sukkia. Viime jouluksi tein useammat sukat lahjaksi sekä omaan käyttöön. Lahjasukissa halusin huomioida jokaisen saajan juuri hänelle suunnitellulla sukkamallilla. Samalla tuli taas kokeiltua erilaisia tapoja tehdä kantapää ja kärkikavennus. Seuraan muutamaa Facebookin neulontaryhmää, joista saan hyviä uusia vinkkejä ja ideoita. Tänä päivänä on helppoa opetella uusia taitoja, kun netti on täyttä ohjeita ja vinkkejä.

Lahjasukkia koti-iltalla viettoon, tanssitytön harjoituksiin, viluiselle miehelle, vauhdikkaalle futarille ja pikkutytön unelmiin

Neulominen on minulle tapa rentoutua ja se auttaa myös keskittymään ja kuuntelemaan vaikka luentoa. Syksyllä osallistuin useampaan koulutukseen ja aina mukanani Käskassissa oli sukankudin. Näihin tilanteisiin valitsen työksi helpon mallin, missä ei tarvitse laskea kerroksia tai seurata kuvioneuleen ohjetta. Eri kokoisia villasukkia neuloessa ajattelin koota yhteen vähän perustietoa sukan tekemisestä, taulukot eri kokoisista sukista ja niiden silmukkamääristä. Toki mikään taulukko ei ole se ainoa totuus, mutta antaa jonkun suunnan, minkä pohjalta voi soveltaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Sukan kokoon vaikuttaa niin jalan muoto, kuin käyttötarpeetkin. Ja kun mietitään esim. lapsen sukan kokoa, ikä ei kerro totuutta, sillä saman ikäisillä lapsilla voi olla hyvin eri kokoinen jalka.

Tämän perussukan voit neuloa ohjeen mukaan

Keräsin sukan mittatietoja taulukkoon ja tein ohjeita ja vinkkejä villasukan neulomiseen. Ja nyt ajattelin jakaa nämä tiedot teille, hyvät Ketjutikin blogin lukijat. Mallisukka on neulottu sinivalkoisella langalla ihan perussukaohjeella.

Ole hyvä ja lataa tästä ohje!

Ennen neulomista voit käydä lukemassa vielä vähän lisätietoa miten villasukka neulotaan.

Miten villasukka neulotaan? osa 1. (langan ja puikkojen valinta)

Miten villasukka neulotaan? osa 2 (kantapää ja kärkikavennukset)

Ja ei muuta kuin neulomaan omat villasukat!

Käskassi -apua käsitöihin

Kun käsityöt vievät mukanaan, ei työtä tahtoisi jättää käsistään ollenkaan. Himoneulojat ja virkkaajat kuljettavat käsityötä mukanaan joka paikassa ja ottavat työn esille sopivan tilanteen tullen. Bussissa, junassa tai niitä odotellessa on hyvää aikaa neuloa tai virkata ainakin muutama kerros. Aina ei löydy edes kunnon istumapaikkaa, kun jo tekisi mieli kaivaa käsityö esille. .

Unohda puikkojen repimät muovipussit tai kassipohjalla likaantuvat käsityöt. Nyt käsitöiden kuljetukseen löytyy  kätevä apu Ketjutikistä: Käskassi.

Vaalena vihreä -havu -käskassi

Käskassin avulla voit neuloa esim. sukkaa tai virkata pientä työtä vaikka kävellessäsi, työ kulkee vaivatta mukana käsivarrella. Käskassissa lankakerä pysyy siistinä ja muutkin tarvikkeet käden ulottuvilla. Käskassin ansiosta lankakerää ei tarvitse enää laskea penkille viereesi tai pitää sylissä. Ja kun on aika lopettaa työ, mahtuu pienehkö käsityö käskassiin odottamaa seuraavaa hetkeä. Neuloessa lankakerä kannattaa aloittaa sisältä, jolloin lankakerä pysyy paikallaan.

Käskasssi on kätevä apuri myös ihan kotona neuloessa. Lankakerä pysyy paikallaan, eikä pyöri lattialla. Ja kissataloudet huomio: Käskassin avulla lankakerä pysyy helpommin kissantassun ulottumattomissa.

Oman käyttökokemuksen perusteella tämä on ollut kätevä apu myös seuratessa lasten leikkejä. Neuletyö kulkee mukana, vaikka välillä pitäisi lähteä lasten perään. Tai kun keittiön hellalla kiehuu kattila, jota pitää välillä käydä sekoittamassa. – enää ei tarvitse laittaa käsityötä pois käsistä.

Käskassi on mitoitettu niin, että siihen mahtuu sukkapuikot ja jopa 150g paksu sukkalankakerä. Käskassi on kevyt ja taipuisa puuvillakankaasta ommeltu. Käskassin mitat: 24 cm leveä, 24 cm korkea ja pohjan 8 cm. Käskasseja on saatavilla useista väriestä ja valikoima laajenee syksyn aikana. Käskassin värivaihtoehdot ja reunanauhojen väri- ja kuosivaihtoehdot vaihtelevat. Käskassi on mahdollista toteuttaa myös asiakkaan omasta tai toivomasta kankaasta.

Valmiin Käskassin hinta on 26,50 €/kpl (+postitus 3,5€)

Saatavilla Ketjutikin Kaupasta
https://www.ketjutikki.fi/verkkokauppa/

tai ottamalla yhteyttä suoraan katri@ketjutikki.fi

Käskassi -jokaisen himoneulojan ja käsityöihmisen apuri!

päivitetty 24.1.2018

 

 

 

 

Tallenna

Tallenna