Eräänä helmikuun aamuna äitini soitti. Arvasin heti, mitä asiaa äidillä oli: Setäni on kuollut. Olihan tämä jo ajan kysymys, mutta aina se suru-uutinen yllättää. Nyt edessä oli sedän viimeinen matka ja meillä aika miettiä hautajaisvaatteet. En ole vuosiin osallistunut hautajaisiin, enkä muutenkaan ole mustia juhlavaatteita tarvinnut. Joten klassinen ongelma ”ei ole mitään päälle laitettavaa” oli siis todellinen. Muutama vuosi sitten jo vähän suunnittelin hautajaisiin tarvittavaa asua, mutta silloin en osallistunut tilaisuuteen, joten asu jäin tekemättä.
Mutta nyt täytyi jotain tehdä. En juurikaan käytä jakkupukuja, eikä se nytkään tuntunut mieleiselle valinnalle. Halusin monikäyttöisen vaatteen, jota voisin käyttää tarvittaessa eri vuodenaikoina. Olin jo aiemmin miettinyt erästä mekkomallia, joten nyt oli aika saada suunnitelmat vaatteeksi asti. Omasta varastosta löytyi sopiva kangas, jonka olin jo vuosia sitten hankkinut Kangaskauppa Materials´in valikoimasta.
Leninki on malliltaan suora, edestä kaavaa on levennetty reilusti niin, että kangas taitetaan laskokselle ja kiinnitetään napilla kiinni. Ajatus on, että tarvittaessa napin voi vaihtaa tai päälle laittaa näyttävän koristeen, jos vaatetta käyttää muissakin tilaisuuksissa. Pääntie on muuten yksinkertainen, laskos ja sen kiinnitys edessä on leningin juju. Takana metallinen vetoketju yksityiskohtana ja halkio liikkumista helpottamaan. Malliltaan leninki on väljä, vyötäröä muotoiltu muotolaskoksin. Sivusaumoihin upotin taskut, sillä nenäliinalle on varmasti käyttöä, vaikka hillitty käsilaukku on toki mukana.
Kaavan piirsin itse, jota muokkasin lakanasta tehdyn proton avulla sopivaksi. Leninki on tarkoituksella väljä, jotta se on mukava päällä. Materiaali on kauniisti laskeutuva, villa-polyesteriä. Kankaassa on kaunis kreppi kudos. Leningissä on viskoosi vuorin.
Hautajaisia varten minulta sentään löytyi valmiina polvipituinen villakangastakki, jonka olen vuosia sitten tehnyt. Neulekoneella neuloin harmaasävyisen villahuivin, sillä joku päähine oli hyvä olla kevättalven vaihtelevaan säähän. Olen tyytyväinen asuuni. Nyt minulla on musta juhlapuku, ajattomat hautajaisvaatteet, jota voin tarvittaessa käyttää myös muissa tilaisuuksissa.
Vaikka tietenkään vaatteet eivät ole hautajaisissa tärkein asia, kunnioitetaan asianmukaisin vaattein tilaisuutta ja vainajan muistoa. Ja kuten muissakin tilaisuuksissa, on hautajaisissakin helpompaa olla, kun tuntee olevansa ”oikein” pukeutunut. Toki tänä päivänä pukeutuminen on vapaampaa ja näkisin, että tilaisuuksissakin on eroja. Asianmukainen ja siisti pukeutuminen on tärkeintä.
Jos kaipaat vinkkejä hautajaisissa pukeutumiseen, tässä vielä lyhyesti pukeutumisetikettiä.
Nainen pukeutuu hautajaisiin mustiin tai tummiin vaatteisiin ja asusteisiin. Jakkupuku tai leningin ja jakun yhdistelmään on varma valinta. Hameen pituus pitäisi olla vähintään polvipituinen. Sopivia värejä ovat musta, tummansininen tai harmaa. Käsilaukun tulee olla hillitty ja musta, kengät umpikärkiset. Asusteena voi pitää suruhuntua tai -huivia, lähiomainen voi käyttää myös suruhattua harsoineen. Päällysvaatteeksi vähintään polvipituinen tumman takki ja käsineet sään vaatiessa. Sukat tai sukkahousut ovat mustat ja koruja käytetään hillitysti.
Miehellä etiketin mukainen asu on tumma puku, valkoinen kauluspaita, musta solmio, valkoinen taskuliina, mustat sukat ja nauhakengät. Tarvittaessa päällystakki, joka vähintään peittää puvun takin kokonaan. Tarvittaessa kaulahuivi, lähiomaisella valkoinen ja muilla tummansävyinen sekä mustat käsineet. Hatun tulee olla tumma ja hillitty.
Lasten pukeutuminen on vapaampaa, siistit juhlavaatteet riittävät. Pojalla esim. suorat housut ja valkoinen paita. Tytöllä voi olla tumma mekko neuletakin kanssa. Ja näin äitinä ajattelen, että tärkeintä on, että lapsella on mukavat vaatteet, jotka eivät häiritse jo muutenkin erikoisessa tilanteessa ollessa.
Tietolähde pukeutumiseen : Tyyliniekka.fi