Oma terveys on tärkeää ja monen toiminnan edellytys. Yksinyrittäjänä kun toimii, on jaksaminen itsestä ja omasta terveydestä kiinni. Syyskuussa 2021 minulla oli edessä iso sydänleikkaus, aorttaläpän vaihto ja kolmen kuukauden sairasloma. Oli pakko pysähtyä ja sulkea koko yritystoiminta.
Onneksi tiesin jo hyvissä ajoin tulevasta leikkauksesta ja osasin varautua tulevaan. Olen kiitollinen, että pääsin vaikuttamaan leikkauksen ajankohtaan. Tytär aloitti koulun syksyllä ja koulunkäynti saatiin hyvin alkamaan ennen leikkausta. Sairasloman aikana pysyin olla tytön tukena uuden arjen opettelussa.
Olen luonteeltani huolehtija. Kannan isompaan huolta läheisteni hyvinvoinnista kuin murehdin omaa oloani. Itse leikkaus ei minua jännittänyt, enemmän mietin miten perheeni pärjää poissa ollessani. Tein pakkaseen ruokia valmiiksi, mietin asiat ja aikataulut valmiiksi helpottamaan mieheni elämää. Luottavaisin mielin menin operaatioon. Olen ollut leikkauksessa ennenkin, joten sairaalan käytännöt, nukutus yms. olivat tuttuja asioita. Ainoastaan vähän jännitin, että leikkaus vaan siirtyy jonkun muun akuutin toimenpiteen takia. Onneksi näin ei käynyt!
Leikkaus tehtiin syyskuun 7. päivä, Meilahden sairaalassa. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Leikkauksen jälkeen olin teho-osastolla seuraavaan päivään asti. Jo teholla minut autettiin ensimmäisen kerran sängystä ylös, ensin istumaan sängyn laidalle ja siitä seisomaan. Muuten aika teholla kului sängyssä maaten, kelloa tuijotellen ja radiota kuunnellen.
Teholta siirryin osastolle K10 ja pääsin yksin omaan huoneeseen. Minulla oli oma rauha ja oma suihku ja WC. Näkymä ikkunasta oli kohti Lastensairaalaan ja Linnanmäkeä. Oma huone oli ihana. En kaivannut muiden potilaiden seuraa. Nautin omasta rauhasta ja yksinolosta.
Sairaalassa olin viikon, kunnes pääsin kotiin. Onnekseni koronatilanne oli vähän helpottunut, joten sairaalassa sai vierailla. Tytär ja mieheni pääsivät katsomaan minua viikonloppuna. Tyttöä kyllä jännitti ja vähän tuntui vierastavan äitiä, mutta käynti ole tärkeä meille kaikille.
Aorttaläppä vaihdettiin mekaaniseksi avoleikkauksessa, avaamalla rintalasta. Joten nyt minulla on kaunis arpi, ”viiva” kuten tytär sanoo. Arpi alkaa noin 5 cm kaulakuopan alta jatkuen suorana alas noin 20 cm. Arpi on kauniisti liimattu yhteen ja vaalenee ajan myötä, mutta tulee näkymään avonaisen paidan alta. Arpi kertoo minun elämästä ja selviytymisestä, joten saa myös näkyä.
Avattua rintakehää tietysti alkuun arasti ja särki. Haavaa piti varoa pitkään, jotta rintalasta saa luutua rauhassa. Kaikki äkkinäiset liikkeet, kurottelut ja painavat kantamiset oli kiellettyjä ensimmäiset kuukaudet. Mutta liikkua ja ulkoilla piti alusta alkaen. Huonot yöunet ovat vaivanneet minua jo ennen leikkausta ja osin jatkuivat läpi sairasloman. Monet ajatukset ja suunnitelmat, niin hyvät kuin huonotkin, valvottavat minua helposti. Onneksi sairaslomalla oli mahdollisuus levätä tarvittaessa päivällä.
Itse operoitu sydän, uusi mekaaninen aorttaläppä tekee työtään kuten pitääkin. Alkuun välillä kuulin tasaisen mekaanisen heleän tikityksen, mikä läpän liikkeestä syntyy. Se kertoo uudesta vahvasta sydämestä. Vähitellen ääneen on tottunut. On ihana huomata, kuinka fyysinen kunto on parempi kuin aikoihin. Enää ei reipas kävely ahdista ja hengästytä hetkessä, kuten vielä syksyllä.
Sydänleikkauksen jäljiltä minulle jää pysyväksi lääkkeeksi Marevan -lääke. Lääkkeen oikea annostelu vaatii alkuun tiheää seurantaa verikokein. Muista lääkkeistä onneksi olen päässyt eroon toipumisen edetessä. Alkuun vahvat kipulääkkeet aiheuttivat ikävää pahoinvointia ja väsymystä.
Luonteeltani olen tekevä ihminen ja myönnän olevani vähän huono olemaan jouten. Olen usein sanonut, ettei tiedä, mitä teen, kun en tee mitään. Sairasloman alku meni yllättävän mukavasti. Nautin sairaalassa olostani, kun ei tarvinnut tehdä mitään ja sain olla yksin omassa huoneessa. Kotiin päästyä lepäilin paljon, osin jo väsymyksen ja alussa vaivanneen huonovointisuuden takia. Mutta kun olo jo vähän parani, alkoi mieleen tulla kaikenlaista, mitä voisi tehdä -jos vain pystyisi tai saisi. Aina pitäisi olla tekemässä jotain, saada jotain aikaiseksi. Välillä tunsin oloni levottomaksi, kun en pystynyt normaaliin elämään. Jotain sentään pystyin tekemään, lähinnä tietokoneella toimien. Ompelukone on saanut olla rauhassa sairasloman ajan, mutta neulonut sentään olen.
Sairasloma päättyy Itsenäisyyspäivän jälkeen. Muutaman viikon jälkeen edessä on joululoma, joka osaltaan keventää töihin paluuta pitkän tauon jälkeen. Yrityksen kannalta tämä vuosi ei ollut kovin ruusuinen, mutta terveyden kannalta leikkauksella on valtava merkitys. Tästä jatkan uusin voimin ja terveempänä kuin vuosiin. Vuosi 2022 alkakoon siis uusin voimin ja vahvan sydämen kanssa!
Päivitys ja kuulumiset sydänleikkauksen vuosipäivänä 7.9.2022
Vuosi on mennyt vauhdilla. On ihanaa huomata mihin kaikkeen normaali hyvä fyysinen kunto mahdollistaakaan. Kuntoni heikentyi niin huomaamattomasti pitkä ajan kuluessa, etten edes ymmärtänyt, kuinka huonossa fyysisessä kunnossa olin ennen leikkausta. Nyt leikkauksen jälkeen tunnen taas eläväni normaalia elämää. Voi liikkua ja harrastaa ilman väsymystä ja turhaa sydämen rasitusta. Olen onnekas: pääsin ajoissa leikkaukseen, joka sujui hyvin. Leikkauksesta toipuminen sujui hyvin ja nyt elämä jatkuu mukavasti. Hyvä esimerkki tämän päivän kunnosta on kesäinen retki Pajulahden seikkailupuistoon. Ennen leikkausta ei olisi voinut kuvitellakaan menevän seikkailemaan vaijeriliukuihin ja kiipeileväni puissa. Nyt sekin oli mahdollista ja pääsin viettämään hauskan päivän yhdessä tyttäreni ja mieheni kanssa.
Muita muutoksia elämääni leikkauksen myötä tuli aika vähän. Puhelimeni hälyttää joka ilta seitsemältä, että muistan ottaa päivittäisen Marevan-lääkkeen. Lääkityksen takia joudun säännöllisesti käymään labrassa verikokeissa inr-arvon seurannassa. Oikeian lääkemäärän löytyminen vei aikansa, mutta nyt riittää 4-6 viikon välein käynnit labrassa. Onneksi oman terveysaseman labra Pihlajamäessä palvelee joustavasti.
