Käsin neuloessa, varsinkin isompaa työtä tehdessä, tarvitaan työhön erilaisia merkkejä, jotta esim. kavennuskohdat, saumat yms. erottuvat tekijälle helpommin. Jokaisella käsityöläisellä on varmasti omat tavat merkata neuleen muutoskohdat. Itse olen aina ollut hakaneulojen suurkuluttaja. Neuletyössä saattaa olla useita hakaneuloja osoittamassa tarvittaessa erilaisia kohtia tai tilanteita. Hakaneuloja on helppo siirrellä ja lisäillä, eniten käytän niitä kerrosten merkitsemiseen, eräänlaisena kerroslaskijana. Hakaneulojen ohella olen viime vuosina tutustunut myös muiden ns. oikeiden silmukkamerkkien käyttöön. Aiemmin en edes tiennyt käyttäväni hakaneuloja silmukkamerkkien tapaan.
Nykyisin valmiissa neuleohjeissa näkyy käytettävän silmukkamerkkejä, lyhenne sm, englanniksi place marker /pm. Tämän ei kannata antaa säikäyttää, vaikka silmukkamekki olisikin vielä vieras käsite. Loppuen lopuksi silmukkamerkkien käyttö on helppoa ja ne todellakin auttavat tekijäänsä. Silmukkamerkkinä voi toki käyttää erilaisia pieniä renkaita, langanpätkiä tai niitä hakaneuloja tai mitä ikinä keksiikään. Mutta kauniita ja persoonallisia silmukkamerkkejä on valmiina saatavilla erilaisia vaihtoehtoja. Ja silmukkamerkki on kiva pieni lahja neulovalle ystävällä.
Miten silmukkamerkkiä käytetään?
Silmukkamerkki kulkee puikolla silmukoiden välissä ja se siirretään aina puikolla toiselle pysyen näin kokoajan samalla paikalla.
Erilaisilla silmukkamerkeillä voi isossa työssä, kuten pyöröneuleena neulotussa puserossa, merkata sivusauman, kappaleen keskikohdat tai kavennus/levennyskohdat tarpeen mukaan. Kevyet silmukkamerkit kulkevat huomaamattomasti neuletyön mukana.
Ketjutikin verkkokaupassa on myynnissä erä käsin tehtyjä silmukkamerkkejä. Nämä silmukkamerkit on valmistettu askartelumassasta tai kierrätysmateriaaleista. Ja ne on valmistanut helsinkiläinen Puputsun puoti, Ketjutikki toimii tuotteiden jälleenmyyjänä.
Silmukkamerkkejä on myynnissä kahden laisia: vaijerilla (noin 3cm lenkki) tai pienellä renkaalla. Silmukkamerkit vaijerilla ovat kevyitä, askartelumassasta valmistettu. Ne soveltuvat hyvin etenkin isompiin töihin. Nämä silmukkamerkit myydään neljän kappaleen pusseissa.
Helmistä tai askartelumassasta valmistetut silmukkamerkit
renkaalla myydään kuuden kappaleen pusseissa. Renkaan koko vaihtelee eri
malleissa, joten jokaisessa mallissa on erikseen mainittu, minkä kokoiseen
puikkoon rengas maksimissaan mahtuu.
Neulominen on mukavaa ja lasten vaatteiden ja asusteiden neulominen erityisen antoisaa. Lasten tuotteet ovat pieniä ja siten vähän nopeampia toteuttaa kuin aikuisten vastaavat. Lasten tuotteissa tulee helpommin kokeiltua erilaisia ideoita ja vähän hassuteltua helpommin, kuin mitä ei aikuisten tuotteisiin tulisi tehtyä. Näidenkin suloisten pipojen alkutarina lähti halusta tehdä jokin hauska kesäpipo omalle tyttärelle. Kesäiset marjat ovat tyttären herkkua, joten pipon aihevalinta oli helppo. Tämä pipo olikin tytön suosikki heti päähän saatuaan.
Ensimmäisen pipomalli oli aika lähellä Ketjutikin malliston mansikkapipoa. Pienten muokkausten jälkeen mallista valmistui Ketjutikin ensimmäinen kesäpipo. Kun ensimmäinen malli oli valmistumassa, ajatuksin jo suunnittelin seuraavaa. Mansikka on luonteva valinta ensimmäiseen pipoon, mutta metsän muutkin marjat ansaitsevat omat pipomallinsa. Näin syntyi metsämarja -mallisto, johon kuuluvat suloiset kesäpipot mansikka, mustikka ja vadelma. Halusin tehdä jokaiseen marjaan oman pitsineuloksen, jotta eri marjat erottuvat toisistaan eri värin lisäksi myös eri neuloksena. Pitsimalliksi valitsin marjan pintaa muistuttavan kuvion tukemaan mallia.
Kesäpipot ovat neulottu käsin erilaisin pitsineuloksin ja siten jokainen hieman erilainen. Pipon päällä on kunkin marjan lehti somisteena. Kätevien nauhojen avulla keäpipo pysyy päässä kovemmassakin menossa. Ja nauhojen päässä on kauniit pienet lehtisomisteet.
Lankana kesäpipoissa on käytetty miellyttävän pehmeää puuvilla – bambua. Kesäpipo on kevyt ja taipuisa, tarvittaessa menee pienen tilaan vaikka taskuun. Kesäpipo suojaa pientä päätä auringolta, mutta ei ole liian kuumat pitsineuloksen ja materiaalin ansiosta. Nämä suloiset pipot huomataan ja saavat taatusti hymyn huulille, missä kuljettekaan. Tuotteet ovat Ketjutikin omaa tuotantoa ja saatavissa vain Ketjutikin verkkokaupasta.
Pipoja on saatavana nyt kahta kokoa 1-2 v (44 cm) ja 3-4 v (48 cm). Neulos joustaa ja hieman venyy käytössä, joten pipot ovat pitkäikäiset. Hoito-ohjeena on 40 asteen hienopesu. Muita kokoja on mahdollista saada tilauksesta. Tiedustelut katri@ketjutikki.fi
Sukkapuikot sikin sokin, valmistajan pahvipaketit eivät kestä kauaa ja muovipussit hajoavat. Tarvittavat koot hukassa tai osa puikoista puuttuu. Pyöröpuikot sekaisin laatikossa, kaapelit kiertyneenä toistensa ympäri. Ja joka kerta täytyy tarkistaa, mitä kokoa puikot olikaan… Tuttua neulojille, eikös vaan?
Olen järjestyksestä nauttiva käsityöläinen ja olen aina tykännyt tehdä erilaisia säilytyspussukoita tavaroille. Taannoin kyllästyin sukkapuikkojen sekamelskaan ja päätin suunnitella puikolle oman säilytyskotelon. Ennen sidoin puikot yhteen langalla ja säilytin niitä laatikossa. Mutta kun on useampi projekti kesken, puikot unohtuvat vääriin paikkoihin. Nyt kun käytössä on oma puikkokotelo, sukkapuikot pysyvät järjestyksessä omissa lokeroissaan. Kotelossa on jokaiselle puikkokoolle omat merkatut paikat, joten enää ei joka kerta tarvitse tarkistaa puikkojen kokoa mittalevyn avulla.
Väistämättä seuraava kohde oli pyöröpuikkojen säilytys. Ennen puikot olivat pusseissa, mutta pussit seilasivat hujan hajan milloin missäkin. Jotain järjestystä piti saada ja halusin yhtenäistään neuletarvikkeiden säilytysjärjestelmät. Niin syntyi sukkapuikkokotelosta uusi versio pyöröpuikoille. Pitkät kaapelit puikoissa tuovat tietysti oman haasteensa, mutta hyvin ne näyttävät kiertyvän rullalle. Puikkoja laittaessa lokeroon täytyy vain muistaa laittaa ne niin, etteivät mene toisten puikkojen kaapeleiden lomitse. Näin puikkojen pois ottaminen on helpompaa.
Molemmissa puikkokoteloissa on paikat kokolapuille. Pyöröpuikkojen kotelossa voi merkata koon lisäksi myös puikkojen pituuden helpottamaan järjestystä. Ja järjestystä voi vaihdella tarpeen mukaan. Pyöröpuikkokotelossa lokerot ovat 2 cm ja 2,5 cm leveitä ja niitä on yhteensä 12. Puikkojen koosta riippuen, yhteen lokeroon mahtuu yhdet tai kahdet pyöröpuikot. Sukkapuikkokotelossa lokeroita on 10 ja ne ovat 2-4 cm leveitä. Sukkapuikkojen koosta riippuen lokeroon mahtuu 5-10 puikkoa.
Sukkapuikkokotelo kierretään rullalle säilytyksen ajaksi. Näin varapuikot kulkevat kätevästi myös tarvittaessa mukana. Pyöröpuikkojen kotelo taitetaan salkkumalliseksi tarrakiinnityksen avulla. Kokonsa puolesta koteloa voi säilyttää vaikka neulelehtien kanssa lehtilaatikossa. Pyöröpuikkokotelo on suljettuna 30 cm x 20 cm
Puikkokotelot on ommeltu tukevasta puuvillakankaasta, samasta kankaasta mistä Ketjutikin Käskassitkin tehdään. Joten näistä saa kauniin sarjan neulontatöitä tekevälle.
Pakkanen paukkuu nyt koko maassa, joten siitä kannattaa ottaa kaikki ilo ja hyöty irti. Sopivasti ensimmäiset hiihtolomat ovat juuri alkaneet koululaisilla, joten useimmilla on nyt vähän enemmän vapaa-aikaa. Aurinkoinen sää houkuttelee ulkoilemaan ja kun pukeutuu oikein, on ulkona ihan mukavaa. Ja ulkoilun jälkeen on mukava tulla sisälle lämpimään ja keittää jotain lämmintä juomaa.
Jos jatkuva ulkoilu ei kiinnosta, voi pakkaskelejä hyödyntää myös muulla tavalla. Pakkasten aikaan on hyvä sulattaa ja puhdistaa pakastin ja viedä ruokapakasteet ulos odottamaan. Myös petivaatteiden, peittojen ja tyynyjen sekä muiden kodin tekstiilien tuuletus on varsin tehokasta. Pakkanen tappaa erityisesti pölypunkit. Tosin pakkasta saa olla ihan reilusti, lähemmäs -30 astetta ja tekstiilit useamman tunnin ulkona. Noin -20 asteen pakkasessa ötököiden tuhoamiseen menee vuorokausi. Mutta auttaa se pienempikin pakkanen tekemään tekstiileistä ihanan raikkaat. Kyllä illalla uni maistuu raikkaissa lakanoissa, kun päivän on ulkoillut auringossa tai siivonnut kotia.
Itse en ulkoilemaan tänään päivällä oikein ehtinyt, mutta päätin tuulettaa villavaatteet, neulepuserot ja takit sekä villasukat. Villa hylkii likaan, joten villavaatteita ei tarvitse pestä niin usein kuin muita vaatteita. Tuuletus puhdistaa ja raikastaa villaa mukavasti ja on kaikin puolin ystävällisin tapa huoltaa vaatteita. Päivän ulkoilun jälkeen vaatteet ovat ihanan raikkaat ja tuovat tullessaan vaatekaappiin tuulahduksen pakkasilmaa. Ja kiusaahan se pakkanen myös mahdollisia vaatteiden tuholaisiakin. Pienikin pakkanen pitäisi tappaa vyöturkiskuoriaisen, kunhan tarpeeksi pitkään ovat pakkasessa. Sen sijaan vaatekoi kestää pakkasta paremmin, mutta sekin tuhoutuu -28 asteen pakkasessa. Joten, jos pienet ikävät tuholaiset ovat kiusana, täytyy toivoa kovia pakkasia, tai turvautua tilavaan pakastimeen.
Villavaatteiden huollossa kannattaa muistaa myös toinen tärkeä asia: vaatteiden säilytystapa. Villavaatteita ei tulisi säilyttää pitkiä aikoja vaatehenkariin ripustettuna. Varsinkin painavat villavaatteet saattavat venyä ripustettuna ollessaan. Joten villavaatteet tulisikin säilyttää viikattuna hyllyllä tai laatikossa. Ja jos säilytystilassa on ollut ongelmia tuholaisten kanssa, kannattaa villaneuleet varastoida tiiviisti suljettaviin muovipusseihin. Ja luonnollisesti vain puhtaita ja tuuletettuja vaatteita säilytetään muoviin pakattuina.
Jos kaipaat lisätietoa tekstiilien tuholaisista, käy kurkkaamassa esimerkiksi täältä.
Ja neulojat huomio, nyt villalangat tuulettumaan! On oiva hetki tehdä inventaari lankavarastoihin ja viedä ne pakkaseen nauttimaan rakkaasta ilmasta. Puhtaista ja raikkaista langoista on mukava suunnitella ja tehdä taas uusia käsitöitä.
Nämä perussukat on neulottu Novitan Nalle -langalla, 3 mm puikoilla. Lataa ohje tästä.
Kantapään neulominen
Kantapään neulomiseen on useita vaihtoehtoja. Puhutaan peruskantapäästä, vahvistetusta kantapäästä, pyöreästä kantapäästä, tiimalasikantapäästä eli lyhennetyillä kerroksilla neulottu. Kantapäähän voi tehdä sädekavennuksen tai vaikka ristiin vahvistettu kantapää. Itse suosin perussukassa vahvistettuja kantapäätä, joka on kestävä ja napakka. Toisaalta käyttämällä erilaista kantapäätä saa perussukasta uuden näköisen.
Perussukan ohjeessani kantapää neulotaan vahvistettuna. Ensin neulotaan kantalappu. Perussääntönä vahvistetussa kantapäässä voisi pitää ohjetta, että kantalappuun neulotaan yhtä monta kerrosta, kun siinä on silmukoitakin. Eli kun mallisukassa kantalapussa silmukoita 28, neulotaan kerroksiakin 28. Vahvistetussa kantapäässä kerrosten laskeminen on vähän haastavaa. Itse lasken vain nostettujen silmukoiden kohdalta eli vain joka toisen kerroksen. (tällöin kerroksia on 14 x 2=28) Kun kantalappu on neulottu, silmukat jaetaan kolmella, kantapohjaa varten. Varsinkin vahvistetussa kantapäässä on tärkeää pitää silmukkaluku parillisena, jotta sama neulos jatkuu oikein koko kantapään ajan. Jos silmukoita jaettaessa luku ei mene tasan, laitetaan keskelle enemmän ja molemmille reunoille yhtä monta silmukkaa. Reunimmaiset silmukat kavennetaan pois ja keskelle jäävät ovat jalkapohjan alla.
Eli mallisukassa on 28 silmukkaa, se jaetaan 8 + 12 + 8
Katso taulukosta kantapään silmukkajako eri silmukkamäärillä.
Kiilakavennukset
Kun kantapää on neulottu vahvistettuna neuloksena, jatketaan sukkaa jälleen sileänä neuloksena, neuloen aina oikeita silmukoita. Kantalapun reunasta nostetaan uudet silmukat. Silmukoiden nostamisessakin on eri tapoja, tärkeintä on kuitenkin se, ettei aloitusreunaan jää reikiä tai löyhiä silmukoita. Jos uudet silmukat nostettaessa otetaan vain silmukan toinen puoli, kannattaa ensimmäinen kerroksella neuloa nostetut silmukat kiertäen, eli takareunasta oikein. Tällöin silmukoista ei tule niin löysiä.
Itse suosin tapaa, jossa uudet silmukat nostetaan neulomalla koko reunimmainen silmukka. Vahvistetussa kantapäässä se on helppoa, kun reunassa on ”nostettu” silmukkarivi, eli puolet lapun kerroksista. Näin saadaan helposti nostettua oikea silmukkamäärä. Kantalapusta nostetaan siis saman verran uusia silmukoita, kuin yhdellä puikolla on silmukoita. Mallisukassa siis 14 silmukkaa. Kantalapun ja seuraavan puikon välistä kannattaa nostaa vielä 1-2 silmukkaa, ettei siihen muodostu reunaa.
Kiilakavennuksilla kavennetaan ylimääräiset silmukat pois ennen sukan suoran osuuden neulomista. Tässä kohtaa voi muokata sukan mallia vastaamaan käyttäjän jalkaa. Jos jalkapöytä on kovin korkea, kavennuksien väliin tehdään alkuun enemmän välikerroksia. Ja vastaavasti, jos jalkapöytä laskee nopeasti, välikerroksia tehdään vähemmän.
Jos sukkaan halutaan kapeampaa jalkaterää, voi tässä kohtaa tarvittaessa jakaa sukan silmukoita vähän uudella tavalla. Eli siirtää 2. puikon alusta yhden silmukan 1. puikon loppuun ja vastaavasti 3. puikon lopusta silmukan 4. puikon alkuun. Näin kavennettavia silmukoita tulee yksi enemmän ja kiilakavennusten jälkeen jokaisella puikolla on saman verran silmukoita, yksi vähemmän, kuin sukan varressa.
Vastaavasti, jos tarvitaan leveän lestin sukka, kiilakavennuksia tehdessä voidaan jättää viimeinen tai viimeiset kavennukset tekemättä ja näin saadaan jalkapöydälle enemmän tilaa. Kiilakavennusten jälkeen silmukat jälleen jaetaan tasaisesti puikoille.
Jalan suora osuus
Kavennusten jälkeen neulotaan suoraa osuutta kärkikavennusten alkuun saakka. Pituus riippuu tietysti jalan pituudesta, mutta myös hieman halutusta kärkikavennuksistakin. Eli kuinka pitkä osuus varataan kärkeä varten. Perusajatus jälleen voisi olla, että kavennukset alkavat pikkuvarpaan tyvestä tai kun pikkuvarvas peittyy. Tässäkin on tietysti jälleen eroja, kuinka pitkät varpaat ja minkä mallinen jalkaterä kenelläkin on.
Tästä kokotaulukosta näet minkä mittainen jalka on eri kokoisessa sukassa.
Kärkikavennukset
Kuten kantapää, niin myös kärkikavennukset voi tehdä erilaisin tavoin ja kavennustavasta riippuen väliin neulotaan yksi tai useampi välikerros. Kavennukset voi tehdä esim. kaventaen joka puikon lopussa tai sädekavennus kaventaen joka puikon keskellä ja lopussa. Yksi tapa kaventaa on tehdä kapea tai leveä nauhakavennus sukan reunoille.
Mallisukassa kärkeen tehdään leveä nauhakavennus, jossa kavennukset tulevat sukan reunoille nauhamaisesti. Kavennukset tehdään 1. ja 3. puikon lopussa ja 2. ja 4. puikon alussa. kavennusten väliin neulotaan 2 silmukkaa (1/puikko). Kavennusten väliin neulotaan aluksi välikerroksia 1-2 riippuen jälleen halutusta mallista, eli kuinka jyrkästi kavennukset halutaan tehdä. Mallisukassa välikerroksia on 1, kunnes on kavennettu puolet silmukoista. Tämän jälkeen kavennukset tehdään joka kerros, kunnes jäljellä on 2 silmukkaa/puikko.
Jos et ole neulonut aiemmin sukkia tai viimekerrasta on jo aikaa, on hyvä ensin vähän katsoa perustietoja, miten kannattaa lähteä liikkeelle.
Lankavalinta
Sukkalangaksi kannattaa valita villa-sekoitelanka, jotta sukat kestävät paremmin kulutusta. Polyamidi villan mukana tuo tarvittavaa kestävyyttä. Angoraa sisältävä lanka on pehmeä, mutta ei kestä kulutusta. Tietysti sukkien käyttötarkoitus vaikuttaa materiaalivalintaan. Sukkalankana voi käyttää eri vahvuisia lankoja oman mieltymyksen mukaan. Lankakaupoista löytyy erilaisia vaihtoehtoja sukkalangaksi. Mutta myös ihan perus ruokakaupasta saa sukkalankoja. Lankaa valittaessa kannattaa miettiä sukkien käyttötarkoitus, sillä langan paksuus vaikuttaa lopputulokseen. Ensimmäisten sukkien neulominen on varmasti mielekkäämpää mieluummin vähän paksummasta kuin ihan ohuesta langasta. Valmiiksi kirjavilla tai raidoitetuilla langoilla saa helposti kivat sukat. Niitä voi käyttää yksinään tai yksivärisen langan kanssa. Vain mielikuvitus on rajana, kun väriyhdistelmiä kokeilee.
Puikot
Valitun langan paksuus vaikuttaa tietysti, minkä paksuiset puikot valitaan. Myös jokaisella neulojalla on oma käsiala. Onko neulos tiukkaan vai löyhää vaihtelee eri tekijöiden välillä. Vain kokeilemalla selviää sopiva puikkokoko. Perusajatus kuitenkin on, että sukat kannattaa tehdä hieman pienemmillä puikoilla, jotta neuloksesta tulee tiiviimpi ja sukista kestävämmät. Toki tässäkin vaikuttaa oma mieltymys ja sukkien käyttötarkoitus. Pehmeiden unisukkien ei tarvitse olla niin tiiviit ja kulutusta kestävät, kuten paksujen saapassukkien.
Puikkomarkkinoilla on paljon vaihtoehtoja. Puikkoja valmistetaan eri materiaaleista ja eri muotoisina. Perinteisesti sukat neulotaan viidellä ”sukkapuikolla”, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Mutta pysytään tässä nyt ihan perinteisessä menetelmässä, ettei mene liian monimutkaiseksi.
Oikean puikkokoon valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa. Puikkokokoa muuttamalla ja koetikkua neulomalla löydät sopivat puikot. Aluksi voit kokeilla langan valmistajna antamaa puikkokokoa, tai kuten jo edellä mainittiin, sukissa hieman pienempää. Oikean neuletiheyden löytäminen on tärkeää, kun neulotaan valmiin ohjeen mukaan. Vaikka käyttäisi eri lankaa, kuin ohjeessa, kokeilemalla löytää sopivan puikkokoon ja niin tuotteesta tulee oikean kokoiset. Koetilkku kannattaa neuloa reilun kokoiseksi, jotta siitä saa mitattua kuinka monta silmukkaa ja kerrosta on kymmenellä sentillä. Neulottu koetilkku täytyy kastella kunnolla kädenlämpöisessä vedessä ja antaa rauhassa kuivua ennen lopullista tiheyden mittaamista. Itse vielä höyrytän tilkun ennen mittaamista. Näin saatu silmukka- ja kerrosluku on tarkka ja tuotteesta tulee halutun kokoinen.
Sukan malli
Sukkamalleja on lukuisia erilaisia ja omia variaatioita voi keksiä lukuisia. Tässä keskitymme vain perussukan neulomiseen, joka tehdään yhdellä värillä sileää neulosta neuloen. Toki tässä voi hyödyntää valmiiksi raidoitettuja, kirjavia tai liukuvärjättyjä lankoja. Erilaisten lankojen avulla perussukasta saa hyvin erinäköisen. Kun on oppinut neulomaan perussukan, on helpompaa lähteä kokeilemaan erilaisia neuloksia ja kuvioita ja yhdistää niitä jo opittuihin taitoihin. Mallisukka on neulottu valmiiksi kirjavasta sinivalkoisesta Novitan Nalle langasta.
Sukan koko
Sukan koko valitaan tietysti käyttäjän jalan mukaan. Meillä kaikilla ei suinkaan ole saman malliset jalat, toisilla on kapea lesti, toisilla leveä. Myös jalkapöydän korkeus on erilainen ja vaikuttaa hyvin istuvan sukan neulomiseen. Pelkkä kengän koko ei vielä kerro koko totuutta jalan koosta, mutta se yksi hyvä lähtökohta. Varsinkin silloin, kun neuloo sukkaa jollekin toiselle, eikä pääse mittaamaan käyttäjän jalkaa. On myös hyvä muistaa, että lapsen ikä ei kerro mitään kengän koosta. Kannattaa aina tarkistaa edes kengän koko ja vielä parempi jos saa jalkapohjan mitan.
Kun nyt puhumme perussukasta, se on perusmalli, joka sopii useimmalle käyttäjälle jalan mallista riippumatta. Esimerkki sukka on tehty juuri tällä ajatuksella. Kun perusjutut ovat tuttuja, voi sukkamallia muokata oman tarpeen mukaan esim. leveälle tai kapealle lestille.
Kun tietää käyttäjän kengän koon, voi jalan mitan laskea matemaattisesti.
Kaava tähän on: kengän koko x 2 : 3 -1,5 cm
Eli esim. 39 x 2 :3 -1,5 cm =24,5 cm
Tässä taulukko, missä on valmiiksi laskettu jalan pituudet eri kengän kokojen mukaan. Taulukosta löydät myös jalan ympärysmitan ja esimerkkejä silmukkamääristä.
Sukan varsi, resori
Sukan varsi on hyvä olla joustavaa neulosta. Resoriksi mallisukkaan on valittu 2o 2n -resori. Yhtä hyvin voi käyttää esim. 3o 3n tai 1o 1n -resoreita. (Kokeneet neulojat voivat valita resoriksi erilaisia joustavia kuvioneuloksia.)
Resorin pituus on vapaasti valittavissa oman mieltymyksen mukaan. Jos sukasta haluaa pitkävartisen polvisukan tai jopa yli polven, täytyy sukan silmukkaluku ja tarvittavat varren kavennukset miettiä erikseen. Perussukan ohjeella voi neuloa noin 5-20 cm pitkän resorin. Toki jälleen täytyy huomioida käyttäjän pohkeen leveys, ettei sukka kiristä jalkaa. Mallisukassa resorin pituus on 13 cm.
Resorin jälkeen, ennen kantapäätä, neulotaan usein 1-2 cm sileää neulosta. Tämä ei tietenkään ole pakollista, mutta se tekee sukkaan pienen levennyksen ennen kantapään neulomista. Sileä osuus voi olla halutessa pidempikin.
Mallisukat on neulottu Novitan Nallelangasta 3 mm puikoilla. Lankavalmistajan puikkosuositus Nallelangalle on 3,5mm tiheys 10 cm 22s 32 krs. Mutta sukka kannattaa neuloa vähän tiheämmäksi. Minun neulontakäsialla 3 mm puikoilla neuletiheys on 27 silmukkaa 10 cm.
Lue lisää, miten kantapää ja kärkikavennukset tehdään.
Minulla on villasukat lähes aina jalassa, päivällä ja yöllä. Minulla on jopa omat talvikengät, joita käytän vain villasukkien kanssa. Ne ovat normaalia numeroa isommat, joten paksukin sukka sopii hyvin kenkään. Näillä kengillä olen tämän talven pärjännyt mukavasti. Myös mieheni on ahkera sukankuluttaja ja tyttärelle täytyy jalan kasvaessa neuloa uusia sukkia joka talvi. Sukkia tarvitaan useammat, jotta mieleiset sukat löytyvät eri päiviin ja tilanteisiin. Päiväkotiinkin on hyvä varata parit varasukat.
Syksyllä ja talvella tulee neulottua paljon sukkia. Viime jouluksi tein useammat sukat lahjaksi sekä omaan käyttöön. Lahjasukissa halusin huomioida jokaisen saajan juuri hänelle suunnitellulla sukkamallilla. Samalla tuli taas kokeiltua erilaisia tapoja tehdä kantapää ja kärkikavennus. Seuraan muutamaa Facebookin neulontaryhmää, joista saan hyviä uusia vinkkejä ja ideoita. Tänä päivänä on helppoa opetella uusia taitoja, kun netti on täyttä ohjeita ja vinkkejä.
Neulominen on minulle tapa rentoutua ja se auttaa myös keskittymään ja kuuntelemaan vaikka luentoa. Syksyllä osallistuin useampaan koulutukseen ja aina mukanani Käskassissa oli sukankudin. Näihin tilanteisiin valitsen työksi helpon mallin, missä ei tarvitse laskea kerroksia tai seurata kuvioneuleen ohjetta. Eri kokoisia villasukkia neuloessa ajattelin koota yhteen vähän perustietoa sukan tekemisestä, taulukot eri kokoisista sukista ja niiden silmukkamääristä. Toki mikään taulukko ei ole se ainoa totuus, mutta antaa jonkun suunnan, minkä pohjalta voi soveltaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Sukan kokoon vaikuttaa niin jalan muoto, kuin käyttötarpeetkin. Ja kun mietitään esim. lapsen sukan kokoa, ikä ei kerro totuutta, sillä saman ikäisillä lapsilla voi olla hyvin eri kokoinen jalka.
Keräsin sukan mittatietoja taulukkoon ja tein ohjeita ja vinkkejä villasukan neulomiseen. Ja nyt ajattelin jakaa nämä tiedot teille, hyvät Ketjutikin blogin lukijat. Mallisukka on neulottu sinivalkoisella langalla ihan perussukaohjeella.
Kun käsityöt vievät mukanaan, ei työtä tahtoisi jättää käsistään ollenkaan. Himoneulojat ja virkkaajat kuljettavat käsityötä mukanaan joka paikassa ja ottavat työn esille sopivan tilanteen tullen. Bussissa, junassa tai niitä odotellessa on hyvää aikaa neuloa tai virkata ainakin muutama kerros. Aina ei löydy edes kunnon istumapaikkaa, kun jo tekisi mieli kaivaa käsityö esille. .
Unohda puikkojen repimät muovipussit tai kassipohjalla likaantuvat käsityöt. Nyt käsitöiden kuljetukseen löytyy kätevä apu Ketjutikistä: Käskassi.
Käskassin avulla voit neuloa esim. sukkaa tai virkata pientä työtä vaikka kävellessäsi, työ kulkee vaivatta mukana käsivarrella. Käskassissa lankakerä pysyy siistinä ja muutkin tarvikkeet käden ulottuvilla. Käskassin ansiosta lankakerää ei tarvitse enää laskea penkille viereesi tai pitää sylissä. Ja kun on aika lopettaa työ, mahtuu pienehkö käsityö Käskassiin odottamaa seuraavaa hetkeä. Neuloessa lankakerä kannattaa aloittaa sisältä, jolloin lankakerä pysyy paikallaan.
Käskasssi on kätevä apuri myös ihan kotona neuloessa. Lankakerä pysyy paikallaan, eikä pyöri lattialla. Ja kissataloudet huomio: Käskassin avulla lankakerä pysyy helpommin kissantassun ulottumattomissa.
Oman käyttökokemuksen perusteella tämä on ollut kätevä apu myös seuratessa lasten leikkejä. Neuletyö kulkee mukana, vaikka välillä pitäisi lähteä lasten perään. Tai kun keittiön hellalla kiehuu kattila, jota pitää välillä käydä sekoittamassa. – enää ei tarvitse laittaa käsityötä pois käsistä.
Käskassi on mitoitettu niin, että siihen mahtuu sukkapuikot ja jopa 150g paksu sukkalankakerä. Käskassi on kevyt ja taipuisa puuvillakankaasta ommeltu. Käskassin mitat: 24 cm leveä, 24 cm korkea ja pohjan 8 cm. Käskasseja on saatavilla useista väriestä ja valikoima laajenee syksyn aikana. Käskassin värivaihtoehdot ja reunanauhojen värivaihtoehdot vaihtelevat. Käskassi on mahdollista toteuttaa myös asiakkaan omasta tai toivomasta kankaasta.
Valmiin Käskassin hinta on 26,50 €/kpl (+postitus)