Pakkanen paukkuu: villavaatteet tuulettumaan

Pakkanen paukkuu nyt koko maassa, joten siitä kannattaa ottaa kaikki ilo ja hyöty irti. Sopivasti ensimmäiset hiihtolomat ovat juuri alkaneet koululaisilla, joten useimmilla on nyt vähän enemmän vapaa-aikaa. Aurinkoinen sää houkuttelee ulkoilemaan ja kun pukeutuu oikein, on ulkona ihan mukavaa. Ja ulkoilun jälkeen on mukava tulla sisälle lämpimään ja keittää jotain lämmintä juomaa.

Jos jatkuva ulkoilu ei kiinnosta, voi pakkaskelejä hyödyntää myös muulla tavalla. Pakkasten aikaan on hyvä sulattaa ja puhdistaa pakastin ja viedä ruokapakasteet ulos odottamaan. Myös  petivaatteiden, peittojen ja tyynyjen sekä muiden kodin tekstiilien tuuletus on varsin tehokasta. Pakkanen tappaa erityisesti pölypunkit. Tosin pakkasta saa olla ihan reilusti, lähemmäs -30 astetta ja tekstiilit useamman tunnin ulkona. Noin -20 asteen pakkasessa ötököiden tuhoamiseen menee vuorokausi. Mutta auttaa se pienempikin pakkanen tekemään tekstiileistä ihanan raikkaat. Kyllä illalla uni maistuu raikkaissa lakanoissa, kun päivän on ulkoillut auringossa tai siivonnut kotia.

Itse en ulkoilemaan tänään päivällä oikein ehtinyt, mutta päätin tuulettaa villavaatteet, neulepuserot ja takit sekä villasukat. Villa hylkii likaan, joten villavaatteita ei tarvitse pestä niin usein kuin muita vaatteita. Tuuletus puhdistaa ja raikastaa villaa mukavasti ja on kaikin puolin ystävällisin tapa huoltaa vaatteita. Päivän ulkoilun jälkeen vaatteet ovat ihanan raikkaat ja tuovat tullessaan vaatekaappiin tuulahduksen pakkasilmaa. Ja kiusaahan se pakkanen myös mahdollisia vaatteiden tuholaisiakin. Pienikin pakkanen pitäisi tappaa vyöturkiskuoriaisen, kunhan tarpeeksi pitkään ovat pakkasessa. Sen sijaan vaatekoi kestää pakkasta paremmin, mutta sekin tuhoutuu -28 asteen pakkasessa. Joten, jos pienet ikävät tuholaiset ovat kiusana, täytyy toivoa kovia pakkasia, tai turvautua tilavaan pakastimeen.

Villavaatteiden huollossa kannattaa muistaa myös toinen tärkeä asia: vaatteiden säilytystapa. Villavaatteita ei tulisi säilyttää pitkiä aikoja vaatehenkariin ripustettuna. Varsinkin painavat villavaatteet saattavat venyä ripustettuna ollessaan. Joten villavaatteet tulisikin säilyttää viikattuna hyllyllä tai laatikossa. Ja jos säilytystilassa on ollut ongelmia tuholaisten kanssa, kannattaa villaneuleet varastoida tiiviisti suljettaviin muovipusseihin. Ja luonnollisesti vain puhtaita ja tuuletettuja vaatteita säilytetään muoviin pakattuina.
Jos kaipaat lisätietoa tekstiilien tuholaisista, käy kurkkaamassa esimerkiksi täältä.

Ja neulojat huomio, nyt villalangat tuulettumaan! On oiva hetki tehdä inventaari lankavarastoihin ja viedä ne pakkaseen nauttimaan rakkaasta ilmasta. Puhtaista ja raikkaista langoista on mukava suunnitella ja tehdä taas uusia käsitöitä.

Miten villasukka neulotaan? osa 2 (kantapää ja kärkikavennukset)

Nämä perussukat  on neulottu Novitan Nalle -langalla, 3 mm puikoilla. Lataa ohje tästä.

Kantapään neulominen

Kantapään neulomiseen on useita vaihtoehtoja. Puhutaan peruskantapäästä, vahvistetusta kantapäästä, pyöreästä kantapäästä, tiimalasikantapäästä eli lyhennetyillä kerroksilla neulottu. Kantapäähän voi tehdä sädekavennuksen tai vaikka ristiin vahvistettu kantapää. Itse suosin perussukassa vahvistettuja kantapäätä, joka on kestävä ja napakka. Toisaalta käyttämällä erilaista kantapäätä saa perussukasta uuden näköisen.

Perussukan ohjeessani kantapää neulotaan vahvistettuna. Ensin neulotaan kantalappu. Perussääntönä vahvistetussa kantapäässä voisi pitää ohjetta, että kantalappuun neulotaan yhtä monta kerrosta, kun siinä on silmukoitakin. Eli kun mallisukassa kantalapussa silmukoita 28, neulotaan kerroksiakin 28. Vahvistetussa kantapäässä kerrosten laskeminen on vähän haastavaa. Itse lasken vain nostettujen silmukoiden kohdalta eli vain joka toisen kerroksen. (tällöin kerroksia on 14 x 2=28) Kun kantalappu on neulottu, silmukat jaetaan kolmella, kantapohjaa varten. Varsinkin vahvistetussa kantapäässä on tärkeää pitää silmukkaluku parillisena, jotta sama neulos jatkuu oikein koko kantapään ajan. Jos silmukoita jaettaessa luku ei mene tasan, laitetaan keskelle enemmän ja molemmille reunoille yhtä monta silmukkaa. Reunimmaiset silmukat kavennetaan pois ja keskelle jäävät ovat jalkapohjan alla.

Eli mallisukassa on 28 silmukkaa, se jaetaan 8 + 12 + 8
Katso taulukosta kantapään silmukkajako eri silmukkamäärillä.

Kiilakavennukset

Kun kantapää on neulottu vahvistettuna neuloksena, jatketaan sukkaa jälleen sileänä neuloksena, neuloen aina oikeita silmukoita. Kantalapun reunasta nostetaan uudet silmukat. Silmukoiden nostamisessakin on eri tapoja, tärkeintä on kuitenkin se, ettei aloitusreunaan jää reikiä tai löyhiä silmukoita. Jos uudet silmukat nostettaessa otetaan vain silmukan toinen puoli, kannattaa ensimmäinen kerroksella neuloa nostetut silmukat kiertäen, eli takareunasta oikein. Tällöin silmukoista ei tule niin löysiä.

Itse suosin tapaa, jossa uudet silmukat nostetaan neulomalla koko reunimmainen silmukka. Vahvistetussa kantapäässä se on helppoa, kun reunassa on ”nostettu” silmukkarivi, eli puolet lapun kerroksista. Näin saadaan helposti nostettua oikea silmukkamäärä. Kantalapusta nostetaan siis saman verran uusia silmukoita, kuin yhdellä puikolla on silmukoita. Mallisukassa siis 14 silmukkaa. Kantalapun ja seuraavan puikon välistä kannattaa nostaa vielä 1-2 silmukkaa, ettei siihen muodostu reunaa.

Kiilakavennuksilla kavennetaan ylimääräiset silmukat pois ennen sukan suoran osuuden neulomista. Tässä kohtaa voi muokata sukan mallia vastaamaan käyttäjän jalkaa. Jos jalkapöytä on kovin korkea, kavennuksien väliin tehdään alkuun enemmän välikerroksia. Ja vastaavasti, jos jalkapöytä laskee nopeasti, välikerroksia tehdään vähemmän.

Jos sukkaan halutaan kapeampaa jalkaterää, voi tässä kohtaa tarvittaessa jakaa sukan silmukoita vähän uudella tavalla. Eli siirtää 2. puikon alusta yhden silmukan 1. puikon loppuun ja vastaavasti 3. puikon lopusta silmukan 4. puikon alkuun. Näin kavennettavia silmukoita tulee yksi enemmän ja kiilakavennusten jälkeen jokaisella puikolla on saman verran silmukoita, yksi vähemmän, kuin sukan varressa.

Vastaavasti, jos tarvitaan leveän lestin sukka, kiilakavennuksia tehdessä voidaan jättää viimeinen tai viimeiset kavennukset tekemättä ja näin saadaan jalkapöydälle enemmän tilaa. Kiilakavennusten jälkeen silmukat jälleen jaetaan tasaisesti puikoille.

Jalan suora osuus

Kavennusten jälkeen neulotaan suoraa osuutta kärkikavennusten alkuun saakka. Pituus riippuu tietysti jalan pituudesta, mutta myös hieman halutusta kärkikavennuksistakin. Eli kuinka pitkä osuus varataan kärkeä varten. Perusajatus jälleen voisi olla, että kavennukset alkavat pikkuvarpaan tyvestä tai kun pikkuvarvas peittyy. Tässäkin on tietysti jälleen eroja, kuinka pitkät varpaat ja minkä mallinen jalkaterä kenelläkin on.

Tästä kokotaulukosta näet minkä mittainen jalka on eri kokoisessa sukassa.

Kärkikavennukset

Kuten kantapää, niin myös kärkikavennukset voi tehdä erilaisin tavoin ja kavennustavasta riippuen väliin neulotaan yksi tai useampi välikerros.  Kavennukset voi tehdä esim. kaventaen joka puikon lopussa tai sädekavennus kaventaen joka puikon keskellä ja lopussa. Yksi tapa kaventaa on tehdä kapea tai leveä nauhakavennus sukan reunoille.

Mallisukassa kärkeen tehdään leveä nauhakavennus, jossa kavennukset tulevat sukan reunoille nauhamaisesti. Kavennukset tehdään 1. ja 3. puikon lopussa ja 2. ja 4. puikon alussa. kavennusten väliin neulotaan 2 silmukkaa (1/puikko). Kavennusten väliin neulotaan aluksi välikerroksia 1-2 riippuen jälleen halutusta mallista, eli kuinka jyrkästi kavennukset halutaan tehdä. Mallisukassa välikerroksia on 1, kunnes on kavennettu puolet silmukoista. Tämän jälkeen kavennukset tehdään joka kerros, kunnes jäljellä on 2 silmukkaa/puikko.

Katso taulukosta leveän kärkikavennuksen kerrostiedot.

Ja kun osaa neuloa sukat, voi samanlaiset tehdä vaikka koko perheelle. Tai kuten tässä: äidille, tyttärelle ja nukelle. 

Mukavia neulontahetkiä!

(Päivitetty 3.12.2019)

 

 

Miten villasukka neulotaan? osa 1. (langan ja puikkojen valinta)

Jos et ole neulonut aiemmin sukkia tai viimekerrasta on jo aikaa, on hyvä ensin vähän katsoa perustietoja, miten kannattaa lähteä liikkeelle.

Lankavalinta

Sukkalangaksi kannattaa valita villa-sekoitelanka, jotta sukat kestävät paremmin kulutusta. Polyamidi villan mukana tuo tarvittavaa kestävyyttä. Angoraa sisältävä lanka on pehmeä, mutta ei kestä kulutusta. Tietysti sukkien käyttötarkoitus vaikuttaa materiaalivalintaan. Sukkalankana voi käyttää eri vahvuisia lankoja oman mieltymyksen mukaan. Lankakaupoista löytyy erilaisia vaihtoehtoja sukkalangaksi. Mutta myös ihan perus ruokakaupasta saa sukkalankoja. Lankaa valittaessa kannattaa miettiä sukkien käyttötarkoitus, sillä langan paksuus vaikuttaa lopputulokseen. Ensimmäisten sukkien neulominen on varmasti mielekkäämpää mieluummin vähän paksummasta kuin ihan ohuesta langasta. Valmiiksi kirjavilla tai raidoitetuilla langoilla saa helposti kivat sukat. Niitä voi käyttää yksinään tai yksivärisen langan kanssa. Vain mielikuvitus on rajana, kun väriyhdistelmiä kokeilee.

Puikot

Valitun langan paksuus vaikuttaa tietysti, minkä paksuiset puikot valitaan. Myös jokaisella neulojalla on oma käsiala. Onko neulos tiukkaan vai löyhää vaihtelee eri tekijöiden välillä. Vain kokeilemalla selviää sopiva puikkokoko. Perusajatus kuitenkin on, että sukat kannattaa tehdä hieman pienemmillä puikoilla, jotta neuloksesta tulee tiiviimpi ja sukista kestävämmät. Toki tässäkin vaikuttaa oma mieltymys ja sukkien käyttötarkoitus. Pehmeiden unisukkien ei tarvitse olla niin tiiviit ja kulutusta kestävät, kuten paksujen saapassukkien.

Puikkomarkkinoilla on paljon vaihtoehtoja. Puikkoja valmistetaan eri materiaaleista ja eri muotoisina. Perinteisesti sukat neulotaan viidellä ”sukkapuikolla”, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Mutta pysytään tässä nyt ihan perinteisessä menetelmässä, ettei mene liian monimutkaiseksi.

Oikean puikkokoon valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa. Puikkokokoa muuttamalla ja koetikkua neulomalla löydät sopivat puikot. Aluksi voit kokeilla langan valmistajna antamaa puikkokokoa, tai kuten jo edellä mainittiin, sukissa hieman pienempää. Oikean neuletiheyden löytäminen on tärkeää, kun neulotaan valmiin ohjeen mukaan. Vaikka käyttäisi eri lankaa, kuin ohjeessa, kokeilemalla löytää sopivan puikkokoon ja niin tuotteesta tulee oikean kokoiset. Koetilkku kannattaa neuloa reilun kokoiseksi, jotta siitä saa mitattua kuinka monta silmukkaa ja kerrosta on kymmenellä sentillä. Neulottu koetilkku täytyy kastella kunnolla kädenlämpöisessä vedessä ja antaa rauhassa kuivua ennen lopullista tiheyden mittaamista. Itse vielä höyrytän tilkun ennen mittaamista. Näin saatu silmukka- ja kerrosluku on tarkka ja tuotteesta tulee halutun kokoinen.

Sukan malli

Sukkamalleja on lukuisia erilaisia ja omia variaatioita voi keksiä lukuisia. Tässä keskitymme vain perussukan neulomiseen, joka tehdään yhdellä värillä sileää neulosta neuloen. Toki tässä voi hyödyntää valmiiksi raidoitettuja, kirjavia tai liukuvärjättyjä lankoja. Erilaisten lankojen avulla perussukasta saa hyvin erinäköisen. Kun on oppinut neulomaan perussukan, on helpompaa lähteä kokeilemaan erilaisia neuloksia ja kuvioita ja yhdistää niitä jo opittuihin taitoihin. Mallisukka on neulottu valmiiksi kirjavasta sinivalkoisesta Novitan Nalle langasta.

Mallisukka on neulottu yhdellä värillä, valmiiksi kirjavalla langalla.

Sukan koko

Sukan koko valitaan tietysti käyttäjän jalan mukaan. Meillä kaikilla ei suinkaan ole saman malliset jalat, toisilla on kapea lesti, toisilla leveä. Myös jalkapöydän korkeus on erilainen ja vaikuttaa hyvin istuvan sukan neulomiseen. Pelkkä kengän koko ei vielä kerro koko totuutta jalan koosta, mutta se yksi hyvä lähtökohta. Varsinkin silloin, kun neuloo sukkaa jollekin toiselle, eikä pääse mittaamaan käyttäjän jalkaa. On myös hyvä muistaa, että lapsen ikä ei kerro mitään kengän koosta. Kannattaa aina tarkistaa edes kengän koko ja vielä parempi jos saa jalkapohjan mitan.

Kun nyt puhumme perussukasta, se on perusmalli, joka sopii useimmalle käyttäjälle jalan mallista riippumatta. Esimerkki sukka on tehty juuri tällä ajatuksella. Kun perusjutut ovat tuttuja, voi sukkamallia muokata oman tarpeen mukaan esim. leveälle tai kapealle lestille.

Kun tietää käyttäjän kengän koon, voi jalan mitan laskea matemaattisesti.
Kaava tähän on: kengän koko x 2 : 3 -1,5 cm
Eli esim. 39 x 2 :3 -1,5 cm =24,5 cm

Tässä taulukko, missä on valmiiksi laskettu jalan pituudet eri kengän kokojen mukaan. Taulukosta löydät myös jalan ympärysmitan ja esimerkkejä silmukkamääristä.

Sukan varsi, resori

Sukan varsi on hyvä olla joustavaa neulosta. Resoriksi mallisukkaan on valittu 2o 2n -resori. Yhtä hyvin voi käyttää esim. 3o 3n tai 1o 1n -resoreita. (Kokeneet neulojat voivat valita resoriksi erilaisia joustavia kuvioneuloksia.)

Resorin pituus on vapaasti valittavissa oman mieltymyksen mukaan. Jos sukasta haluaa pitkävartisen polvisukan tai jopa yli polven, täytyy sukan silmukkaluku ja tarvittavat varren kavennukset miettiä erikseen. Perussukan ohjeella voi neuloa noin 5-20 cm pitkän resorin. Toki jälleen täytyy huomioida käyttäjän pohkeen leveys, ettei sukka kiristä jalkaa. Mallisukassa resorin pituus on 13 cm.

Resorin jälkeen, ennen kantapäätä, neulotaan usein 1-2 cm sileää neulosta. Tämä ei tietenkään ole pakollista, mutta se tekee sukkaan pienen levennyksen ennen kantapään neulomista. Sileä osuus voi olla halutessa pidempikin.

Mallisukat on neulottu Novitan Nallelangasta 3 mm puikoilla. Lankavalmistajan puikkosuositus Nallelangalle on 3,5mm tiheys 10 cm 22s 32 krs. Mutta sukka kannattaa neuloa vähän tiheämmäksi. Minun neulontakäsialla 3 mm puikoilla neuletiheys on 27 silmukkaa 10 cm.

Lue lisää, miten kantapää ja kärkikavennukset tehdään.

(Päivitetty 3.12.2019)

Miten villasukka neulotaan? osa 2 (kantapää ja kärkikavennukset)

 

 

Villasukkia neulomaan

Hyvät kävelykengät ja villasukat -loistava asuvainta vaikka hameen kanssa

Minulla on villasukat lähes aina jalassa, päivällä ja yöllä. Minulla on jopa omat talvikengät, joita käytän vain villasukkien kanssa. Ne ovat normaalia numeroa isommat, joten paksukin sukka sopii hyvin kenkään. Näillä kengillä olen tämän talven pärjännyt mukavasti. Myös mieheni on ahkera sukankuluttaja ja tyttärelle täytyy jalan kasvaessa neuloa uusia sukkia joka talvi. Sukkia tarvitaan useammat, jotta mieleiset sukat löytyvät eri päiviin ja tilanteisiin. Päiväkotiinkin on hyvä varata parit varasukat.

Erilaisia sukkamalleja kirjavista langoista

Syksyllä ja talvella tulee neulottua paljon sukkia. Viime jouluksi tein useammat sukat lahjaksi sekä omaan käyttöön. Lahjasukissa halusin huomioida jokaisen saajan juuri hänelle suunnitellulla sukkamallilla. Samalla tuli taas kokeiltua erilaisia tapoja tehdä kantapää ja kärkikavennus. Seuraan muutamaa Facebookin neulontaryhmää, joista saan hyviä uusia vinkkejä ja ideoita. Tänä päivänä on helppoa opetella uusia taitoja, kun netti on täyttä ohjeita ja vinkkejä.

Lahjasukkia koti-iltalla viettoon, tanssitytön harjoituksiin, viluiselle miehelle, vauhdikkaalle futarille ja pikkutytön unelmiin

Neulominen on minulle tapa rentoutua ja se auttaa myös keskittymään ja kuuntelemaan vaikka luentoa. Syksyllä osallistuin useampaan koulutukseen ja aina mukanani Käskassissa oli sukankudin. Näihin tilanteisiin valitsen työksi helpon mallin, missä ei tarvitse laskea kerroksia tai seurata kuvioneuleen ohjetta. Eri kokoisia villasukkia neuloessa ajattelin koota yhteen vähän perustietoa sukan tekemisestä, taulukot eri kokoisista sukista ja niiden silmukkamääristä. Toki mikään taulukko ei ole se ainoa totuus, mutta antaa jonkun suunnan, minkä pohjalta voi soveltaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Sukan kokoon vaikuttaa niin jalan muoto, kuin käyttötarpeetkin. Ja kun mietitään esim. lapsen sukan kokoa, ikä ei kerro totuutta, sillä saman ikäisillä lapsilla voi olla hyvin eri kokoinen jalka.

Tämän perussukan voit neuloa ohjeen mukaan

Keräsin sukan mittatietoja taulukkoon ja tein ohjeita ja vinkkejä villasukan neulomiseen. Ja nyt ajattelin jakaa nämä tiedot teille, hyvät Ketjutikin blogin lukijat. Mallisukka on neulottu sinivalkoisella langalla ihan perussukaohjeella.

Ole hyvä ja lataa tästä ohje!

Ennen neulomista voit käydä lukemassa vielä vähän lisätietoa miten villasukka neulotaan.

Miten villasukka neulotaan? osa 1. (langan ja puikkojen valinta)

Miten villasukka neulotaan? osa 2 (kantapää ja kärkikavennukset)

Ja ei muuta kuin neulomaan omat villasukat!

Vaatteiden muokkaus erityistarpeisiin, asiakas pyörätuolissa

Valmisvaatteet ovat harvoin täysin istuvia, omien mittojen ja muotojen mukaan sopivia. Monella meillä on erilaisia haasteita vartalossa: eri koko ylä- ja alaosan välillä, epäsymmetrisyys, pituuserot käsissä tai jaloissa, lyhyt tai pitkä selkä. Puhumattakaan erilaisista muista muutoksista esim. sairauden tai muun syyn takia. Myös vartalo muuttuu iän tai elämänmuutosten johdosta.

Eräänlaisen ison elämänmuutoksen koki Jari Mönkkönen kesällä 2016. Jo kilpailu-uransa päättänyt, entinen telinevoimistelija loukkaantui vakavasti, jonka seurauksena hänellä on korkea neliraajahalvaus. Kun elämä menee näin kokonaisvaltaisesti sekaisin, eivät vaatteet tietenkään ole ensimmäinen murhe. Mutta nyt kun onnettomuudesta on kulunut 1,5 vuotta ja elämä on saatu muuten jotenkin pyörimään, on aika miettiä myös vaatetusta. Jarin kädet eivätkä jalat toimi, joten hän istuu pyörätuolissa ja tarvitsee avustajan apua ympäri vuorokauden. Hän kärsii jatkuvasta kylmästä, joten mitä enemmän lämpimiä vaatekerroksia on päällä, sen parempi. Vaatteiden puettavuus tuo omat haasteensa, kun pukeutuminen tapahtuu makuuasennossa. Vaatteiden pitää joustaa ja olla mukavat päällä, kun päivät istuu pyörätuolissa. Varsinkin tavalliset housut ovat haastavat käytössä. Löysät verkkarit ovat tietysti toimiva vaihtoehto, mutta aina ei se mieleisin. Vanhojen farkkujen pukeminen on mahdotonta ja housuissa jäävät usein lahkeet liian lyhyiksi.

Jari vetämässä pikkufutareiden harjoituksia.

Loukkaantumisesta huolimatta Jari haluaa yhä tehdä töitä vaimonsa Sannan kanssa perheyrityksessä, Volttimedian päävalmentajana. Ja toisinaan tulee tarvetta pukeutua vähän paremminkin. Loukkaantumisen jälkeen ensimmäinen juhlava tilaisuus oli tammikuussa 2018 pidetty Urheilugaala, johon Jari sai kutsun. Iltapukujuhlaan piti tietysti pukeutua verkkareita juhlavammin.

Juhlakutsun myötä pääsin auttamaan Jaria vaateasioissa. Yhdessä lähdimme miettimään uusia toimivampia ratkaisuja. Korjausompelijana haluan tietysti hyödyntää olemassa olevia vaatteita mahdollisuuksien mukaan. Monet vanhat vaatteet ovat jääneet täysin käyttämättä halvaantumisen takia. Kaapista löytyi hyvä tumma puku, jota lähdin muokkaamaan Jarin uusien mittojen ja tarpeiden mukaiseksi.

Takkia korjattiin takakappaleen puolelta ja hihojen yläosaan lisättiin pehmustetta.

Loppujen lopuksi aika pienin muutoksin puvun takista saatiin toimiva vaate. Lyhensin takin helmaa takaa reilusti ja hieman myös edestä. Taakse tein pitkän avohalkion tuomaan lisää tilaa ja helpottamaan pukemista. Toiveissa oli, että takki saataisiin napitettua kiinni istuessa. Jarin hartialinja on kaventunut, painoakin on pudonnut useita kiloja. Toisaalta takin pukeminen pyörätuolissa istuvan halvaantuneen miehen päälle vaatii normaalia enemmän väljyyttä. Kavensin hieman pukua takasaumasta, jotta puvun hartiat olisivat lähempänä totuutta. Hihoihin laitoin lisää pehmustetta, jotta puku näyttää ja tuntuu ryhdikkäämmältä. Tähän muutokseen Jari oli erityisen tyytyväinen.

Housuille tein isomman muutoksen. Vanhoista puvun housuista käytin vain lahkeet. Yläosan leikkasin pois kokonaan ja jätin lahkeisiin mahdollisimman paljon pituutta. Istuessa housut nousevat ja lahje lyhenee yllättävän paljon. Jarin toivomuksesta tein housuista erityisen pitkät.

Yläosa pois vanhoista housuista
Trikoosta uusi ylöosa

Housujen uuden yläosan ompelin napakasta trikoosta. Pukemista helpottamaan laitoin kaksi pitkää vetoketjua etukappaleelle, sopivasti housun prässien kanssa samaan linjaan. Yläosan avulla housuihin saatiin vielä vähän lisää pituutta, kun kankaiden yhdistyminen on reilusti haarasta alaspäin. Uusi vyötärö nousee kunnolla ylös ja kiristyy mukavasti pehmeällä kuminauhalla.

Housut valmiina, vetkoketjut helpottavat pukemista

 

Näillä vaatteilla oli mukava mennä juhliin. Urheilugaalassa Jari ja vaimonsa Sanna palkittiin vuoden esikuva -palkinnolla. Sannalla oli päällään tyylikäs kapealinjainen musta iltapuku, jota niin ikään muokattiin Ketjutikissä. Sannan pukua hieman kavennettiin ja lyhennettiin.

Henkilökohtaisesti olen iloinen Mönkkösten saamasta tunnustuksesta. Jarin elämänasenne on ihailtava, vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta. Jari ei ole jäännyt surkuttelemaan tilannettaan, vaan suuntaa katseen tulevaisuuteen ja työntekoon. Olen iloinen, että voin osaltani auttaa häntä arjen haasteissa. Puvun housujen jälkeen korjasimme vanhat farkut samaan tapaan hyödyntäen trikookangasta housujen yläosassa. Nyt suunnitteilla on erilaisten lämpöhuopien ja muiden arkea helpottavien apuvälineiden toteuttaminen.

Tilausompelu: vanhalla mallilla uutta

Kun joku vaate on mieleinen, ei siitä haluaisi luopua vaikkei se enää olisi täysin edustuskelpoinen. Tästä asiakkaan vanhasta hellemekosta kangas oli muuttunut vuosien ainana oudon tahmaiseksi ja haalistunutkin. Mutta koska mekon malli oli mieleinen, mekko oli säästetty.

Vanha kulunut mekko

Sain tehtäväksi ommella uuden mekon vanhan mallin mukaan. Yksi tapa kaavojen tekemiseen on leikata vanha vaate kappaleiksi ja käyttää niitä kaavana. Tässä tapauksessa mittasin ja piirsin kaavat mekon mukaan, rikkomatta vanhaa vaatetta. Samalla mallia hieman paranneltiin uuteen mekkoon.  Uudessa mekossa yläosa tehtiin edestä kaksinkertaiseksi. Kaavojen perusteella pystyin laskemaan kankaan menekin ja asiakas löysi uuden mieleisen viskoositrikoon Materialsin valikoimasta.

Kaavat mittaamalla vanhasta vaatteesta
Kankaan menekin laskemisessa huomioidaa, että kappaleet leikataan samaan suuntaan. Silloin vaatteessa kankaan kuviot ovat samaan suuntaan.
Kankaan leikkuu vaatii tarkkuutta, vaikka kuvioita ei tarvinnut kohdentaa.

Näin uusi mekko syntyi vanhan mallin mukaan ja asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen. Suunnittelimme jo, että samalla mallilla on jatkossa helppo tehdä toinenkin mekko, kunhan mieleinen kangas löytyy.

Valmis mekko edestä
ja sivulta.

Ketjutikissä tehdään korjausompelun lisäksi myös muita ompelutöitä, kuten tämä edellä kuvattu. Jos sinulla on idea, kaava tai vanha vaate malliksi ota yhteyttä ja kysy lisää!

Tilaustöiden esimerkkihintoja löydät hinnastosta.

Lisää kuvia Ketjutikissä tehdyistä tilaustöistä.

 

 

 

Rikkinäisen vaatteen paikkaus, vuorin korjaus

Takissa repeämä etulistan vieressä

Kun lempi takki hajoaa käytössä, jää kiinni oven kahvaan ja repeää, se varmasti harmittaa. Kuluma tai reikä housun haarassa tuntuu epämiellyttävältä ja näyttääkin epäsiistiltä. Haavereita sattuu monen laisia, isompia tai pienempi reikiä syntyy ja monet varmasti ensin ajattelevat, että nyt tämä vaate on pilalla, pois heitettävä. Onneksi aina ei tarvitse luopua lempi vaatteestaan. Ainakin se kannattaa ensin näyttää ompelijalle, olisiko jotain tehtävissä. Eihän repeämää pois saa, mutta josko sen voisi jollain tavalla korjata ja siten antaa vaatteelle vielä uusi elämä.

Korjaustapoja on monia, kuten myös haavereita, joten yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaan korjaustapa on mietittävä erikseen aina kyseisen vaatteen kohdalta. Mikä juuri tämän vaatteen käyttötarve on, missä sitä käytetään mahdollisen korjauksen jälkeen? Onhan selvä, ettei rikki mennyt vaate enää ole kuten uutena, mutta usein siitä saadaan vielä sopivaan käyttöön kelpaava. Korjaus voidaan tehdä mm. käyttämällä erilaisia päälle laitettavia paikkoja. Paikkana voidaan käyttää tarkoituksella erottuvia koristepaikkoja tai vaikka heijastinkangasta, siellä missä sen käyttö on luontevaa.  Usein erilaisten tukikankaiden käyttö varsinaisen päälikankaan alla ja tikkaus päältä korjaa ongelman. Varsinkin lasten ulkovaatteissa käytetään paljon valmiita liimattavia paikkoja, joita voi hyödyntää monessa paikassa. Joskus pienellä sisäänotolla, saumalla tai lyhennyksellä voidaan myös korjata ongelmat huomaamattomasti.

Takin helma kulunut rikki

Valitettavan usein jakun tai takin vuorikankaat ovat hauraita ja kovassa kulutuksessa kuluvat ja mennevät rikki. Esimerkiksi miesten takin povitaskut joutuvat kovalle kulutukselle, kun kännykkää tai kalenteria kuljetetaan taskuissa. Myös naisten olkalaukku aina samalla puolella kannettuna saattaa aiheuttaa niin paljon hankausta, että vuorikangasta kuluu puhki. Oli syy mikä tahansa, voi myös takin vuorin korjata. Jos vuorikangas on kovin kulunut, on sen kokonaan vaihtaminen ehkä järkevin vaihtoehto. Silloin on hyvä käydä läpi koko vaate, tarkistaen onko päälikangas vielä niin hyvässä kunnossa, että vuorin vaihtaminen on kustannuksiltaan järkevää. Vuorin vaihtaminen tehdään tuntityönä ja aikaa takin tai jakun vuorittamiseen menee 2,5-4 tuntia. Työaikaan tietysti vaikuttavat vaatteen yksityiskohdat: halkiot, sisätaskut yms. Vaikka vanha vuori olisi kuinka repaleinen sitä ei kannata repiä itse irti. Vanhasta vuorista ompelija saa kaavan uuteen vuoriin.

Aina vuorin kulumat eivät ole niin pahoja, että vuorin kokonaan vaihtaminen on tarpeen. Silloin voidaan vaihtaa vain osia vuorista tai paikata sitä muulla tavalla. Joskus vaatteen vuori on vain yksinkertaisesti liian pieni päälikankaaseen nähden ja sen takia hajoaa saumoista. Jos kangas on muuten vielä kunnossa, voi saumojen kohdalle tehdä kiilalla lisätilaa ja samalla korjata mahdollisesti revenneet kohdat

Tässä miesten puvun takissa oli povitasku mennyt rikki. Korjasin sitä osittain koneompeleilla ja laittamalla uutta vuorikangasta rikkinäisten osien päälle.

Povitaskun korjaus ennen ja nyt

 

Tässä vuori oli kulunut puhki kahdesta kohtaa, joten vaihdoin rikkinäisten kohtien tilalle uudet palat vuorikankaasta. Näin korjaten vaate on vielä hyvin käyttökuntoinen ja kustannuksetkin jäivät kohtuulisiksi verrattuna koko vuorin vaihtamiseen ja povitaskujen uusimiseen.

Vuorin paikkaus ennen ja nyt

 

Housut joutuvat myös koville, varsinkin haarasta. Kun kuluma tai reikä ei ole vielä kovin suuri, voidaan se korjata varsin huomaamattomasti. Tässä paikkauksessa on hyödynnetty housujen lyhennyksestä saatua kangasta tukikankaana nurjalla puolella, joka on tikattu oikealta puolelta.

Huosun paikkaus ennen ja nyt

Samalla tavalla esimerkiksi farkkuja voidaan paikata. Samlla voidaan hyödyntäen muita vanhoja farkkuja. Tiheästi tikkaamalla farkkukankaan kuteen suunaisesti paikkauksesta tulee siisti ja toisinaan aika huomaamaton.

Tämän revenneen takin korjasin pienellä sisäänotolla ja uudella saumalla alkuperäisen tikkauksen kohdalta. Näin korjauksesta tuli hyvin huomaamaton. Takin omistaja tuli hyvin onnelliseksi lempitakkinsa uudesta elämästä.

Repeämä takin edessä
Pieni sisäänotto on huomaamaton, kun se tikataan vanhan tikkauksen mukaisesti.

 

http://www.ketjutikki.fi/hinnasto/

http://www.ketjutikki.fi/blogi/miten-korjaus-ja-muutostyon-hinta-muodostuu/

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pöytä on katettu -kangasruuat

Kun tyttäreni syntyi reilu kolme vuotta sitten, haaveilin kodista jossa lapsen lelut ovat kestäviä, puusta ja kankaasta valmistettuja -ei niinkään muovisia ja kolhoja. Suunnittelin, kuinka ompelen hänelle pehmoeläimiä, käsinukkeja ja rooli vaatteita, nukkeja ja nukenvaatteita sekä erilaisia leikkitavaroita kotileikkeihin. Mutta kuten arvata saattaa, ihan näin ei käytännössä ole mennyt. Kyllä meiltä löytyy niitä muovisia leluja, mutta onneksi myös jotain itsetehtyä.

Pöytä on katettu

Kotileikit ovat monen lapsen suosikkeja -niin myös meidän tytön. Niinpä olen niiden muovisten astioiden ja ruokien lisäksi ommellut erilaisia ruokia askarteluhuovasta. On hedelmiä, vihanneksia, marjoja, leipiä yms. Kangasruokien ideointi ja tekeminen on välillä vienyt täysin mukanaan. Uusia ideoita syntyy koko ajan, onhan ruokakauppa täynnä malleja, mitä voisi myös kangasruokina toteuttaa. Uusien artikkeleiden kehittely, kokeilu ja työssä onnistuminen on palkitsevaa. Miten ompeleet tulee tehdä, jotta kangasruuat tunnistaa oikeaksi? Millä väreillä ja sävyillä tuotteeseen saa tarvittavat elementit. Miten yksinkertaistaa mallia jotta se voi toteuttaa, mutta myös lapsikin tunnistettava tuote? Kuinka kahdesta eri sävyisestä palasta vihreää huopaa syntyy kurkkuviipale tai punaisista tomaattiviipale. Keitetyn kananmunan viipale tehdään kaksinkertaisena, luonnollisesti valkoisella ja keltaisella. Erivärisiä ja sävyisiä huopia on tullut hankittua laatikollinen, vaikka yhteen tuotteeseen menee aika pieni palanen. Myös huovan paksuus vaikuttaa haluttuun lopputukokseen. Paksusta huovasta, jota juuri ja juuri saksilla jaksoi leikata, tein paprikasuikaleita pizzaan ja leivän päälle. Samalla idealla syntyi myös sipulirenkaat.

Kangasruokien tekeminen on ollut minulle iltaharrastus. Kun päivän työt on tehnyt ja aika laittaa koneet kiinni, on tv:n ääressä istuen kiva vielä jotain puuhata. Vaikka sitten ommella tomaatin ja kurkun siivuja, tai kasata ruisleipäivän kappaleita yhteen. Pehmeä ja paksu ruisleipä syntyy, kun kahden huopapalan väliin laitetaan paksua vanua. Ja levite leivänpäälle tehdään huovutusvillasta huovutusneulan avulla. Vaaleaa paahtoleipään tarvitaan kahta eri sävyistä ruskeaa, jotta leivän kuori erottuu. Näin syntyi erilaisia voileipäkattauksia: ruisleipä tomaatilla ja kurkulla, väliin juustoviipale tai salaatinlehti. Tai paahtoleipä juustolla ja kananmunalla. Tai lapseni tapaan: paahtoleivän päälle tomaatit, kurkut, juusto, salaatti, muna ja toinen leipä päälle -hampurilaiseksi… Tästä sitten lähti taas uudet suunnitelmat äidin päässä ruksuttamaan: pitäisi tehdä hampurilainenkin..

Erilaisia voileipiä

Erilaisten marjojen tekeminen kiinnostaa myös. Perheemme mieleiset marjat piti tietysti tehdä: mansikka, mustikka, mutta entä miten syntyy vadelma? Ja kun pihan marjapensaat alkoivat tuottaa satoa, halusin tietysti kokeilla, miten punainen viinimarja muodostuu huopakankaasta. Muutaman kokeilun jälkeen löytyi oikeat koot ja muodot kullekin marjalle. Kauppareissun jälkeen taas tuli uusia ideoita: viinirypäleet, herneenpalot, vesimelooni… Tuotevalikoima vaan laajenee, ainakin suunnitelmissa.

Mansikat, mustikat, vadelmat, punaiset viinimarjat

Lapseni söi taannoin usein riisipiirakoita, joten toki niitäkin piti tehdä leikkeihin. Muutaman kokeilun jälkeen löytyi sopivat materiaalit ja työtavat toteuttaa kauniisti paistunut riisipiirakka, ja tietysti päälle pari viipaletta keitettyjä kananmunia.

Riisipiirakka ja keitetyt kananmunat

Ja jotta isällekin löytyy leikeissä jotain mieleistä tarjottavaa, tein pizzapaloja. Suunnittelin pyöreän pizzan kuuteen osaan leikattuna. Näin paloista tuli sopivan kokoisia leikkeihin. Pizzapala on kaunis yksittäin, mutta tehdessä halusin haastaa itseni ja tein paloista yhteensopivat kuvioinnin avulla. Jokainen pala on siis erikseen tehty, mutta mietitty miten tomaatti tai herkkusieniviipale jatkuu seuraavassa palassa.

Pala pizzaa…
..vai kokonainen

Joitakin hedelmiä ja vihanneksia kuten banaanin, porkkanan, omenalohkoja, appelsiinin puolikkaita olen tehnyt myös koneella ommelleen. Mutta jotenkin nämä kokonaan käsin ommellut kangasruuat ovat vieneet mukanaan. Ja uusia ideoita on pää täynnä, kun vain ehtisi ideoita toteuttaa.

Näiden kangasruokien tekeminen vie tietysti aikaa, mutta vie myös tekijänsä mukanaan. Esimerkkinä sanottakoon, että yhden kurkkuviipaleen ompelemiseen menee noin vartti ja tomaattiin puolisen tuntia. Toki kappaleet leikkaan sarjana, mutta vie sekin oman aikansa. Mutta kun katselee lapsen leikkijä, kuinka hän rakentaa omia leipiä tarjottavaski, ei oman työn määrää enää nin ajattele. Lopputulos on juuri sitä, mistä lapsen syntyessä haaveilin: kauniita yksilöllisiä leluja.

Kun näitä kangasruokia on syntynyt yli oman tarpeen, voin jakaa iloa muillekin. Eikä nämä ole vain lastenleikkeihin, vaan sopivat yhtä hyvin somisteeksi vaikka ruokapöydälle. Alle kolmevuotiaiden lasten leikkeihin näitä ei suositella tukehtumisvaaran takia. Hoito-ohjeena käsinpesu tarvittaessa. Käytetyt materiaalit ovat askarteluhuopa (polyesteria tai akryyliä), huovutusvilla ja täytevanu. Ompelulankana muliinilanka, jonka värivalikoima on aivan mahtava.

Nämä ihanat kangasruuat: leivät, riisipiirakat, pizzat ja marjatuokkoset löydät nyt Ketjutikin verkkokaupasta.

Verkkokauppaan tästä!

 

Käskassi -apua käsitöihin

Kun käsityöt vievät mukanaan, ei työtä tahtoisi jättää käsistään ollenkaan. Himoneulojat ja virkkaajat kuljettavat käsityötä mukanaan joka paikassa ja ottavat työn esille sopivan tilanteen tullen. Bussissa, junassa tai niitä odotellessa on hyvää aikaa neuloa tai virkata ainakin muutama kerros. Aina ei löydy edes kunnon istumapaikkaa, kun jo tekisi mieli kaivaa käsityö esille. .

Unohda puikkojen repimät muovipussit tai kassipohjalla likaantuvat käsityöt. Nyt käsitöiden kuljetukseen löytyy  kätevä apu Ketjutikistä: Käskassi.

Vaalena vihreä -havu -käskassi

Käskassin avulla voit neuloa esim. sukkaa tai virkata pientä työtä vaikka kävellessäsi, työ kulkee vaivatta mukana käsivarrella. Käskassissa lankakerä pysyy siistinä ja muutkin tarvikkeet käden ulottuvilla. Käskassin ansiosta lankakerää ei tarvitse enää laskea penkille viereesi tai pitää sylissä. Ja kun on aika lopettaa työ, mahtuu pienehkö käsityö Käskassiin odottamaa seuraavaa hetkeä. Neuloessa lankakerä kannattaa aloittaa sisältä, jolloin lankakerä pysyy paikallaan.

Käskasssi on kätevä apuri myös ihan kotona neuloessa. Lankakerä pysyy paikallaan, eikä pyöri lattialla. Ja kissataloudet huomio: Käskassin avulla lankakerä pysyy helpommin kissantassun ulottumattomissa.

Oman käyttökokemuksen perusteella tämä on ollut kätevä apu myös seuratessa lasten leikkejä. Neuletyö kulkee mukana, vaikka välillä pitäisi lähteä lasten perään. Tai kun keittiön hellalla kiehuu kattila, jota pitää välillä käydä sekoittamassa. – enää ei tarvitse laittaa käsityötä pois käsistä.

Käskassi on mitoitettu niin, että siihen mahtuu sukkapuikot ja jopa 150g paksu sukkalankakerä. Käskassi on kevyt ja taipuisa puuvillakankaasta ommeltu. Käskassin mitat: 24 cm leveä, 24 cm korkea ja pohjan 8 cm. Käskasseja on saatavilla useista väriestä ja valikoima laajenee syksyn aikana. Käskassin värivaihtoehdot ja reunanauhojen värivaihtoehdot vaihtelevat. Käskassi on mahdollista toteuttaa myös asiakkaan omasta tai toivomasta kankaasta.

Valmiin Käskassin hinta on 26,50 €/kpl (+postitus)

Saatavilla Ketjutikin Kaupasta
https://www.ketjutikki.fi/verkkokauppa/

tai ottamalla yhteyttä suoraan katri@ketjutikki.fi

Käskassi -jokaisen himoneulojan ja käsityöihmisen apuri!

päivitetty 24.1.2018

 

 

 

 

Tallenna

Tallenna

Kesän juhlapukuja

Kesä on juhlien aikaa. Keväällä, heti yritykseni alkutaipaleella sain ilokseni muokata muutamia juhlavaatteita. Tässä muutama esimerkki korjaustöistä.

Hehkuvan punainen iltapuku vaati pientä yläosan kaventamista ja helman lyhentämistä. Yläosan paljettikirjailu ei ole este kaventamiselle, kirjailut täytyy vain uudelleen kiinnittää muutoksen jälkeen. Helmasta leikatusta kankaasta tein asiakkaan toivomat uudet olkaimet.

 

Tämä tyylikäs hääpuku vaati hiukan yläosan levennystä, mutta onneksi sivusaumoissa oli reilut saumanvarat, mistä päästää vähän tilaa. Pienen korjauksen jälkeen puku oli kuin valettu käyttäjälleen.

  

 

Tämä pitsiunelma oli kesämorsiamen nettilöytö. Yllätys tosin oli suuri, kun puku olikin varsin paljasta – vuorittomana. Tässä vaiheessa Ketjutikki astui mukaan. Puku koki todellisen muodonmuutoksen. Purin pitsipuvun kappaleiksi ja kokosin sen uudelleen trikoisen vuorikankaan kanssa. Samalla pukua kavennettiin, lyhennettiin ja taakse lisättiin vetoketju. Vain hihat jäivät ennalleen – toki nekin uudelleen kiinnitettyinä.

Pitsipuku vuoritettuna
Nettilöytö: pitsipuku ilman vuoria
Vuorin leikattiin pirsikankaan avulla

Läpikuultavasta pitsipuvusta tuli lopulta erittäin tyylikäs aikuisen naisen juhlapuku. Pitsin kaunis reua pääsee hyvin esille vuorin ansiosta. Viskoositrikoo vuorikankaana tekee puvusta hyvin laskeutuvan miellyttävän tuntuisen päällä.

Kiitos ja Onnittelut vielä kaikille kesän ihanille morsiamille!